id
stringlengths
1
7
url
stringlengths
31
375
title
stringlengths
1
208
text
stringlengths
39
229k
perplexity_kenlm
int64
9
40.8M
label_identity_attack
float64
0
0.55
label_insult
float64
0
0.99
label_obscene
float64
0
1
label_severe_toxicity
float64
0
0.27
label_threat
float64
0
1
label_toxicity
float64
0
1
1774147
https://fi.wikipedia.org/wiki/Baykar%20Bayraktar%20K%C4%B1z%C4%B1lelma
Baykar Bayraktar Kızılelma
Baykar Bayraktar Kızılelma on turkkilaisen Baykarin valmistama suihkumoottorikäyttöinen miehittämätön sotilaallinen ilma-alus. Se on suunniteltu toimimaan lentotukialuksilta ja on varustettu häiveominaisuuksilla. Suunnittelu Kızılelma suunniteltiin MIUS-projektissa (, vapaasti ) lähinnä Turkin omaan käyttöön. Kızılelman tuotanto alkoi maaliskuussa 2022. Samalla julkaistiin nimi Kızılelma, joka tarkoittaa suomeksi punaista omenaa. Kone teki ensilentonsa 14. joulukuuta 2022. Kızılelma on miehittämätön taistelulentokone. Se on rakenteeltaan deltasiipinen ja siinä on liikkumiskykyä parantavat canard-siivekkeet. Kone on varustettu AESA-tutkalla ja sisäisellä asekuilulla. Muodot, sisällä kannettavat aseet ja pinnoite kertovat tutkassa näkymisen minimoinnista eli häiveominaisuuksista. Kızılelmojen moottorit ovat turkkilais-ukrainalaisen yrityksen valmistamia ohivirtaussuihkumoottoreita. Koneesta on suunniteltu ainakin kolmea moottoreiltaan erilaista versiota, joista alkuperäinen A-malli olisi alisooninen ja suunnitteluvaiheen B- ja C-mallit ylisoonisia. A ja B olisivat yksimoottorisia, C kaksimoottorinen. Kızılelma on suunniteltu toimimaan lentotukialuksilta, kuten Turkin laivaston TCG Anadolulta, ja nousemaan laivalta ilman avustavaa katapulttia. Käyttäjät Turkin ilmavoimat Turkin merivoimat Lähteet Miehittämättömät ilma-alukset Turkin ilmavoimat
67,932
0.0002
0.000471
0.000755
0.000125
0.000277
0.002823
1774148
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valloittajan%20moskeija%20%28Istanbul%29
Valloittajan moskeija (Istanbul)
Valloittajan moskeija () on Istanbulissa sijaitseva moskeija. Moskeijan rakentaminen aloitettiin 1463 sulttaani Mehmed II:n (1432–1481) käskystä kymmenen vuotta sen jälkeen, kun hän oli valloittanut Konstantinopolin. Rakennustyöt kestivät seitsemän vuotta. Moskeijan nimi viittaa Mehmedin lisänimeen Valloittaja. Sulttaani Mehmed II on haudattu moskeijaan. Alunperin moskeijan paikalla sijaitsi kirkko, josta käsin ekumeeninen patriarkka johti ortodoksista kirkkoa. Suleimanin moskeijan valmistumiseen (1557) asti Valloittajan moskeija oli Konstantinopolin suurin moskeija. Alkuperäinen Valloittajan moskeija tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 1766, ja uudelleen rakennettu moskeija vihittiin käyttöön 1771. Minareetteja moskeijassa on alusta alkaen ollut kaksi. Alkuperäisissä minareeteissa oli vain yksi parveke, mutta niihin tehtiin muutoksia 1800-luvulla. Moskeija on avoinna yleisölle, vaikkakin sen vierailijamäärät ovat melko pienet. Se kerää vapaaehtoista sisäänpääsymaksua. Galleria Lähteet Istanbulin moskeijat
12,321
0.00021
0.000488
0.000751
0.000136
0.000275
0.002563
1774151
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antonio%20Rosmini-Serbati
Antonio Rosmini-Serbati
Antonio Rosmini-Serbati (24. maaliskuuta 1797 Rovereto, Tiroli, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta – 1. heinäkuuta 1855 Stresa, Sardinia-Piemonte) oli italialainen filosofi ja katolinen pappi. Rosminin kansallismielinen toiminta ja filosofia vaikutti merkittävästi italialaiseen aatemaailmaan, mutta hänellä ei ollut juurikaan vaikutusta Italian ulkopuolella. Elämä ja ura Rosmini syntyi varakkaaseen aatelisperheeseen, mutta hän päätti jo varhain ryhtyä papiksi. Opiskeltuaan Paviassa ja Padovassa hän sai vuonna 1821 pappisvihkimyksen. Hän perusti vuonna 1828 uuden uskonnollisen sääntökunnan Istituto della caritán, joka tunnetaan Italiassa yleisesti nimellä rosminilaiset. Jäsenet saattoivat olla pappeja tai maallikoita, ja he omistautuivat saarnaamiselle, nuorten kasvatukselle ja hyväntekeväisyystyölle. Rosmini suhtautui myönteisesti Italian kansallismieliseen liikkeeseen, mutta hän arvosteli voimakkaasti sen kirkonvastaisia suuntauksia. Hänen tavoitteenaan oli saada aikaan Italian eri valtioiden liitto, jonka piti olla paavin valvonnassa. Itävaltalaiset vainosivat häntä hänen italialaisen isänmaallisuutensa vuoksi. Hän vetäytyi vuonna 1840 huvilalleen Stresaan, mutta vuonna 1848 hän lähti Roomaan Sardinian kuninkaan lähettiläänä paavin luo. Hän pääsi läheiseen yhteistyöhön paavi Pius IX:n kanssa, ja Rooman vallankumouksen puhjettua hän saattoi marraskuussa 1848 paavin maanpakoon. Hänen teoksensa herättivät kuitenkin suurta vastustusta erityisesti jesuiittojen keskuudessa, ja vuonna 1849 kaksi hänen kirkollista uudistusta koskevaa teostaan asetettiin kiellettyjen kirjojen luetteloon. Rosmini ilmoitti heti alistuvansa ja vetäytyi yksityiselämään. Kirkko julisti kaikki Rosminin teokset hänen kuolemaansa edeltäneenä vuonna hyväksyttäviksi lukea. Noin 40 vuotta myöhemmin paavi Leo XIII kuitenkin tuomitsi hänen opetuksensa. Filosofina hän sai vaikutteita Platonilta, Descartesilta, Schellingiltä ja Hegeliltä ja pyrki säilyttämään keskitien empirismin ja rationalismin välillä. Hän pyrki sovittamaan filosofiassaan yhteen katolisen teologian ja modernin poliittisen ja yhteiskunnallisen ajattelun. Hänen filosofisen järjestelmänsä keskiössä on ideaaliolennon käsite, joka on Jumalan heijastuma ihmisessä. Rosminin pääteos on Nuovo saggio sull' origine delle idee (1830). Lähteet Aiheesta muualla Italialaiset filosofit Italialaiset papit Vuonna 1797 syntyneet Vuonna 1855 kuolleet
15,068
0.0002
0.000471
0.000759
0.000127
0.000275
0.002808
1774158
https://fi.wikipedia.org/wiki/Scheel
Scheel
Scheel on muun muassa seuraavien henkilöiden sukunimi: Joakim Scheel (etunimi myös Jaakkima, Joachim, sukunimi myös Scheele, Scheelen; k. 1606), saksalaissyntyinen sotilas, Ruotsin laivaston yliamiraali Paavali Scheel (lat. Paulus Scheel, k. 1516), Turun tuomiorovasti Walter Scheel (1919–2016), saksalainen Vapaan demokraattisen puolueen poliitikko ja entinen Saksan liittopresidentti Katso myös Scheele
55,357
0.00021
0.000492
0.000748
0.000139
0.000269
0.002487
1774165
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saviors
Saviors
Saviors on Green Dayn neljästoista studioalbumi, joka julkaistaan 19. tammikuuta 2024. Albumin tuottaa Rob Cavallo ensimmäistä kertaa sitten ¡Tré!n vuodelta 2012. Albumin ensimmäinen single "The American Dream Is Killing Me" julkaistiin 24. lokakuuta 2023. Nauhoitus ja julkaisu Marraskuussa 2022 Green Day vahvisti nauhoittavansa uutta studioalbumia, jonka on määrä ilmestyä alkuvuodesta 2024. Albumin tuottaa yhtyeelle tuttu Rob Cavallo. Yhtye soitti uuden kappaleen "1981" 16. heinäkuuta 2023 Festival d'été de Québecissa. Lokakuussa 2023 Green Day julkaisi verkkosivun "The American Dream Is Killing Me". Sivustolla oli tiiserivideo uudesta samannimisestä singlestä, joka julkaistaan 24. lokakuuta 2023. Green Day esiintyi salakeikalla Fremont Country Clubilla, Las Vegasissa 19. lokakuuta 2023. Keikalla yhtye esitti "The American Dream Is Killing Me" -kappaleen tulevalta albumilta ensi kertaa livenä ja vahvisti lähtevän massiiviselle kiertueelle 2024. Green Dayn on määrä aloittaa kiertue Pohjois-Amerikasta yhdessä The Smashing Pumpkinsin, Rancidin ja The Linda Lindasin kanssa. Green Day esitti When We Were Young-festivaalin toisena päivänä 22. lokakuuta 2023 uuden kappaleen "Look Ma, No Brains!" ensimmäistä kertaa. 24. lokakuuta Green Day julkaisi "The American Dream Is Killing Me" singlen ja zombieteemaisen musiikkivideon sekä vahvisti uuden albumin Saviors ilmestyvän 19. tammikuuta 2024. Albumin toinen single "Look Ma, No Brains!" julkaistaan 2. marraskuuta 2023. Kappaleet The American Dream Is Killing Me Look Ma, No Brains! Bobby Sox One Eyed Bastard Dilemma 1981 Goodnight Adeline Coma City Corvette Summer Suzie Chapstick Strange Days Are Here to Stay Living in the ´20s Father to a Son Saviors Fancy Sauce Lähteet Vuoden 2024 albumit Green Dayn albumit
27,153
0.000208
0.000486
0.000748
0.000134
0.000273
0.002579
1774166
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helen%20%28Waldeckin%20ja%20Pyrmontin%20prinsessa%29
Helen (Waldeckin ja Pyrmontin prinsessa)
Waldeckin ja Pyrmontin prinsessa Helen (alunperin Helene Friederike Auguste, ) oli syntyään saksalainen prinsessa, joka avioitui vuonna 1882 prinssi Leopoldin kanssa. Hänestä tuli avioliittonsa myötä myös Albanyn herttuatar. Alle kaksi vuotta häiden jälkeen Leopold, joka oli oli kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin poika ja kärsi hemofiliasta, kaatui Cannesissa ja kuoli. Heillä oli kaksi lasta. Prinsessa Alicesta tuli Athlonen kreivitär ja pisimpään elänyt kuningatar Viktorian lapsenlapsi. Charles Edward peri Saxe-Coburg-Gothan herttuan arvonimen sedältään Alfredilta. Helen oli Alankomaiden kuningatar Emman sisar ja Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaan äidinisänäiti. Lähteet Aiheesta muualla Princess Helen, Duchess of Albany (1861-1922) National Portrait Gallery Helen of Waldeck-Pyrmont Unofficial Royalty Vuonna 1861 syntyneet Vuonna 1922 kuolleet
18,342
0.00021
0.000492
0.000751
0.000136
0.000275
0.002563
1774176
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mehmet%20Oz
Mehmet Oz
Mehmet Oz, virallisesti turkiksi Mehmet Cengiz Öz (s. 11. kesäkuuta 1960), on turkkilais-amerikkalainen TV-lääkäri ja republikaanipoliitikko. Hänen televisiossa lääkärinä tekemänsä kannanotot ovat herättäneet keskustelua muun muassa ravintolisien mainosten eettisyydestä ja TV-lääkärien vastuullisuudesta. Tausta ja yksityiselämä Ozin vanhemmat muuttivat Turkista Yhdysvaltoihin vuonna 1955. Isä, Mustafa, kasvoi köyhissä oloissa Turkin keskiosissa, mutta ansioitui koulussa ja pääsi stipendin ansiosta Yhdysvaltoihin. Äitinsä, Sunan, puolelta Oz edustaa Kaukasuksen tšerkasseja, jotka muuttivat 1860-luvulla Osmanien valtakuntaan Venäjän valloitettua näiden kotiseudun. Mehmet Oz itse on syntynyt Clevelandissa, Ohion osavaltiossa vuonna 1960. Oz kuitenkin kasvoi Philadelphian rajalla Pennsylvaniassa. Hän aloitti lääketieteen opintonsa Harvardissa. Hän siirtyi sittemmin Pennsylvanian yliopistoon. Lääketieteen lisäksi Oz opiskeli myös kauppatieteitä, ja vuonna 1986 hän valmistui tuplamaisteriksi (lääke- ja kauppatiede). Vuonna 1985 Oz meni naimisiin Lisa Ozin (os. Lemole) kanssa, joka on myös toiminut televisiojuontajana. Parilla on neljä lasta. Uskonnolliselta vakaumukseltaan Oz on suufilainen. Hän on kuvaillut itseään sekä maalliseksi muslimiksi että hengelliseksi. Ozin isä oli harras muslimi kun taas äiti oli sekulaarisempi kemalismin kannattaja. Oz puhuu äidinkielenään sekä englantia että turkkia. Kansalaisuus Oz on sekä Yhdysvaltain että Turkin kansalainen. Oz on kertonut viettäneensä kesiä Turkissa nuoruudessaan. Tuolloin hän myös tutustui muihin kuin perinteisen lääketieteen parannuskeinoihin. Huolimatta siitä, että mikään laki ei estä kaksoiskansalaisia toimimasta senaattoreina, Ozin kaksoiskansalaisuus heräti kysymyksen hänen uskollisuudestaan Yhdysvaltoja kohtaan. Kampanjoidessaan vuoden 2022 välivaaleissa Oz lupasi maaliskuussa luopuvansa Turkin kansalaisuudestaan, mikäli tulee valituksi. Oz on kertonut pitäneensä Turkin kansalaisuutensa, koska hänen Turkissa asuva äitinsä sairastaa Alzheimerin tautia ja Oz kertoi hoitavansa tätä. 1980-luvun alussa Oz palveli 60 päivän ajan Turkin maavoimissa, jottei menettäisi Turkin kansalaisuuttaan. Ura lääkärinä Valmistututtuaan lääkäriksi Oz siirtyi Columbian yliopiston alaisuudessa toimivan Presbyterian Hospital -sairaalan (nyk. NewYork-Presbyterian Hospital) tutkijaksi erikoistuen kardiologiaan. Vuonna 1993 hän alkoi toimimaan täyspäiväisenä sydänkirurgina ja hyödyntämään vaihtoehtoista lääketiedettä, kuten hypnoosia ja akupunktiota, potilaidensa hoidossa. Vuonna 2001 hänet nimitettiin professoriksi. Tän toimi tässä virassa virallisesti vuoteen 2018 asti, kunnes hänestä tuli emeritusprofessori. Vuonna 2003 Oz perusti säätiön nimeltä HealthCorps, jonka hallituksen puheenjohtajana hän myös toimii ja joka keskittyy amerikkalaisen nuorison terveysongelmiin, erityisesti ylipainoon. Ura viihdeteollisuuden parissa Vuonna 2005 Oz kirjoitti yhdessä Michael F. Roizenin kanssa kirjan nimeltä YOU: The Owner’s Manual. Kirjasta tuli todella suosittu, minkä johdosta Oprah Winfrey kutsui kirjailijat ohjelmaansa. Kolme vuotta myöhemmin Oz ja Roizen alkoivat juontamaan päivittäistä radio-ohjelmaa, jossa he tarjosivat terveysneuvontaa. Oz esiintyi Oprah-ohjelmassa yhteensä 55 jakson verran, kunnes sai oman ohjelman nimeltä The Dr. Oz Show vuonna 2009. Oprah tarjoutui tuottamaan ohjelman omistamansa Harpo Productions -tuotantoyhtiön kautta. Ohjelmaa tehtiin yhteensä 13 tuotantokautta, kunnes se lopetettiin vuonna 2022 Ozin pyrkiessä senaattiin. Tilalle tuotiin The Good Dish -niminen ruokaohjelma, jonka yhtenä juontajana oli Ozin tytär Daphne Oz. Senaatin kuulustelu vuonna 2014 Televisiouransa aikana Oz markkinoi lukuisia tuotteita, joista näkyvimmät liittyivät painonpudotukseen. Merkittävällä osalla näistä ei ollut mitään lääketieteellisesti todistettua vaikutusta. Markkinoinnissa korostuivat mm. sanat "ihme" ja "taianomainen". Oz markkinoi mm. vadelmavalmistetta "ykkösihmeeksi pullossa, joka polttaa kehosi rasvan". Kesäkuussa 2014 Yhdysvaltain senaatin kuluttajainsuojasta vastaava valiokunta määräsi Ozin kuultavaksi. Terveystuotteet, joita hän mainitsi nimeltä, herättivät välittömästi suurta kiinnostusta tavallisten ihmisten keskuudessa ja niiden myyntiluvut lähtivät valtavaan nousuun. Tätä alettiin sittemmin kutsua tohtori Oz -ilmiöksi (). Tätä hyödynsivät myös sellaiset huuhaa-tuotteet, joiden teho ei perustu lääketieteelliseen tutkimukseen. Tohtori Oz -ilmiön katsottiin hälventäneen lääketieteen ja viihteen välistä rajaa. Oz puolustautui senaatin valiokunnan edessä sanomalla, että oli uhri, jonka sanomisia ravintolisiä valmistavat yritykset vääntelivät kuluttajien harhaanjohtamiseksi. Lisäksi Oz sanoi, että on tottunut käyttämään värikästä kieltä puhuessaan terveystuotteista. Valiokunta kuitenkin katsoi Ozin olevan osasyyllinen harhaanjohtavassa markkinoinnissa. Poliittinen ura Vuonna 2018 presidentti Donald Trump nimitti Ozin presidentin urheilu-, terveys- ja ravitsemusneuvostoon kahdeksi vuodeksi. Ozin nimitys uusittiin vuonna 2020 Trumpin presidenttikauden lopulla. Maaliskuussa 2022 presidentti Joe Biden pyysi Ozia eroamaan, koska tämä oli ehdolla Yhdysvaltain senaatin vaaleissa. Marraskuussa 2021 Oz ilmoitti lähtevänsä ehdolle Yhdysvaltain senaatinvaaleissa, jossa Pennsylvanian toinen senaattorin paikka olisi tarjolla. Hänen mukaansa liittovaltion toiminta koronaviruspandemian aikana ei ollut kehuttavaa, ja hän lupasi korjata järjestelmän. Lähtiessään ehdokkaaksi Oz myös lopetti uransa viihdeteollisuuden parissa keskittyäkseen politiikkaan. Ozin asuinpaikka, joka vaikuttaa hänen poliittisiin oikeuksiinsa, on ollut epäselvä. Joulukuussa 2020 Ozin kerrottiin olevan Pennsylvanian asukas, joka asui appivanhempiensa omistamassa talossa Montgomeryn piirikunnassa. Ozin kerrottiin maksavan asunnosta "markkinahintaista" vuokraa. Tätä ennen Oz asui New Jerseyn puolella yli 30 vuoden ajan. Hän on rekisteröitynyt äänestäjäksi Pennsylvaniassa, ja hänellä on myös osavaltion myöntämä ajokortti. Pennsylvanian laki vaatii, että äänestäjäksi rekisteröityvä osoittaa aikomusta asettua siihen vaalipiiriin, jossa hän suunnittelee äänestävänsä. Oz voitti republikaanien esivaalit kesäkuussa 2022 ja oli jo pari kuukautta aikaisemmin saanut entisen presidentin Donald Trumpin julkisen tuenilmauksen. Demokraatit valitsivat omaksi ehdokkaakseen Pennsylvanian silloisen varakuvernöörin, John Fettermanin. Fetterman voitti vaalit saatuaan 51,25 % äänistä. Hävittyään vaalit Oz soitti Fettermanille seuraavana päivänä ja onnitteli tätä vaalivoiton johdosta, mitä kummaksuttiin, koska Trumpin tukemat ehdokkaat ovat yleensä kiistäneet vaalien tulokset tappionsa jälkeen. Poliittisia kantoja Vuonna 2007 Oz kuvaili olevansa maltillinen republikaani, ja kertoi poliittisiksi esikuvikseen Arnold Schwarzeneggerin ja Theodore Rooseveltin. Oz on kertonut kannattavansa kannabiksen lääketieteellistä käyttöä. Hän kertoi Larry Kingin haastattelussa muuttaneensa kantaansa kannabiksen suhteen erittäin kielteisestä huomattavasti sallivampaan suuntaan. Kannabiksen viihdekäytön laillistamista hän ei kuitenkaan kannata. Lokakuussa 2022 Oz kertoi, ettei kannata liittovaltion tasoista lainsäädäntöä aborttioikeuden kohdalla. Sen sijaan hänen mukaansa päätös kuuluu "naisille, lääkäreille ja paikallisille poliittisille johtajille". Omaisuus Yhdessä vaimonsa kanssa Oz omistaa väitetysti kymmenen kiinteistöä Yhdysvaltain itärannikolla ja Turkissa. Näihin kuuluivat 830-neliöinen kartano ja kerrostaloasunto New Jerseyssa, 650-neliöinen omakotitalo Pennsylvaniassa, kaksi kerrostaloasuntoa Manhattanilla, merenrantakartano ja maatila Floridassa, kaksi asuinrakennusta Sariyerissa sekä yksi opiskelija-asunto Konyassa. Ozin omaisuuden arvo liikkuu 100–315 miljoonan dollarin välillä. Kunnianosoituksia Maailman 500 vaikutusvaltaisinta muslimia (2022) Maailman 100 vaikutusvaltaisinta ihmistä (TIME, 2008) Lähteet Yhdysvaltalaiset lääkärit Yhdysvaltalaiset republikaanipoliitikot Yhdysvaltalaiset professorit Kardiologit Yhdysvaltalaiset televisiojuontajat Turkkilaiset lääkärit Suufit Vuonna 1960 syntyneet Elävät henkilöt
18,358
0.000208
0.000484
0.000751
0.000134
0.000273
0.002625
1774177
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alajoki%20%28Tervo%29
Alajoki (Tervo)
Alajoki on Pohjois-Savossa Tervon Haringalla sijaitseva 1,4 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa valuma-alueensa toisen lasku-uoman. Valuma-alueella on toinen lasku-uoma Savikoski, joka on valuma-alueensa pääuoma. Yläjuoksulla sijaitsee toinenkin Alajoki, joka on Saittajoen valuma-alueen laskujoki Tallusjärveen. Yleistä Joki saa alkunsa Ahvenisen etelärannasta Kuivaniemen ja Jäsperinniemen väliin jäävästä lahdesta. Ensimmäiset 100 metriä se virtaa kahden penkereen välistä ja alittaa seututien 551. Sillan jälkeen joki tekee mutkan kohti kaakkoa, jossa se kohtaa säännöstelypadon. Siinä on joella pudotusta 2,9 metriä ja virtaa matalaan Haringanlampeen. Lampi on 500 metriä pitkä, ja joki jatkaa sen kaakkoispäästä laskien 300 metriä päästä Rasvankiin. Alimman uoman pudotus on vielä 0,60 metriä. Hydrologiaa Tallusjärven valuma-alueen (14.77) pinta-ala on 419 neliökilometriä ja sen järvisyys on 19 %. Vesihallituksen Koski-inventoinnissa ilmoitetaan kosken pudotukseksi 3,0 metriä, keskimääräiseksi kaltevuudeksi 2,6 metriä kilometrille ja joen keskivirtaamaksi (MQ) noin 0,6 kuutiometriä sekunnissa. Koskessa on toiminut vesimylly, jota ei enää ole. Joessa on ollut pato ilmeisesti tukinuittoa varten, josta on muistona ja nähtävyytenä uittoruuhi. Vesistösuhteita Alajoki sijaitsee Kymijoen vesistöalueessa (14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Tallusjärven valuma-alueella (14.77), jossa se muodostaa Ahvenisen–Hirvijärven alueella (14.771) pääuomasta haarautuvan pienemmän reitin alimman osuuden. Vesistöalueen tietoihin voi tutustua Savikosken artikkelista. Lähteet Suomen joet Tervon luonto Tallusjärven valuma-alue
60,853
0.000206
0.000477
0.000748
0.000131
0.000275
0.002686
1774187
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uno%20Hagberg
Uno Hagberg
Uno Hagberg (11. helmikuuta 1872 Alaveteli – 5. maaliskuuta 1947 Tampere) oli suomalainen Tampereella vaikuttanut apteekkari. Uno Hagberg kävi kahdeksan luokkaa Vaasan ruotsalaista lyseota ja meni sitten 1894 apteekkioppilaaksi Korsholman apteekkiin. Suoritettuaan farmaseuttitutkinnon 1897 hän opiskeli Marburgin yliopistossa 1900–1901 ja tuli proviisoriksi 1903. Hagberg työskenteli apteekeissa Vaasassa, Hangossa, Mikkelissä ja Helsingissä. Vuonna 1905 hän hankki Tampereen II apteekin oikeudet, ja hän piti tätä apteekkia kuolemaansa saakka. Apteekki sijaitsi Sandbergin talossa Kauppakadun ja Aleksis Kiven kadun kulmassa. Hagberg hankki omistukseensa Tampereelta Viola Rohdoskauppa ja Teknokemiallinen Tehdas -nimisen yrityksen vuonna 1917 sekä Hämeen Rohdoskaupan vuonna 1927. Hagberg kuului Farmaseuttisen yhdistyksen johtoon ja oli jäsenenä Suomen apteekkariyhdistyksen hallituksessa. Hagberg oli Tampereen rahatoimikamarin ja terveyslautakunnan jäsen. Hän oli myös Tampereen ruotsalaisen yhteiskoulun ja De Gamlas Hem -vanhainkodin hallituksen jäsen. Hän kuului Tampereen Rohdos Oy:n hallitukseen ja oli mukana J. W. Enqvist Oy:n, Oy Star Ab:n ja Kuopion Rohdos Oy:n johtoelimissä. Hagberg rakennutti vuonna 1923 Pyynikinrinteeseen Pyynikinlinnan tai epävirallisesti myös Pirtulinnan nimellä tunnetun 1920-luvun klassisismia edustaneen asuntopalatsin, jonka suunnitteli arkkitehti Jarl Eklund. Pyynikinlinnan osti sittemmin 1930-luvulla vuorineuvos Emil Aaltonen, ja nykyisin siinä sijaitsee Emil Aaltosen museo. Uno Hagberg oli naimisissa teollisuusjohtaja J. W. Enqvistin tyttären Anna Margareta Enqvistin kanssa. Heidän poikansa oli kauppaneuvos Per Olof Hagberg, joka toimi Tampereen Rohdos Oy:n toimitusjohtajana. Lähteet Suomalaiset apteekkarit Vuonna 1872 syntyneet Vuonna 1947 kuolleet
11,583
0.000207
0.000486
0.000751
0.000134
0.000273
0.002625
1774188
https://fi.wikipedia.org/wiki/Newnew%20Polar%20Bear
Newnew Polar Bear
Newnew Polar Bear on Hongkongiin rekisteröity rahtialus. Se on 169 metriä pitkä ja hieman yli 27 metriä leveä konttialus, johon mahtuu hieman yli 1 600 tavanomaista rahtikonttia. Alus on rakennettu Saksan Hampurissa 2005. Sen nimi on ollut aiemmin MS Reinbek ja Baltic Fulmar. Se on ollut rekisteröitynä Saksaan, Isoon-Britanniaan, Liberiaan, Kyprokseen, Maltaan ja Kiinaan. Vuonna 2023 aluksen osti Hainan Yangpu Newnew Shipping, johon liittyy myös kiinalais-venäläinen logistiikkayritys Torgmoll. Lokakuussa 2023 alus yhdistettiin Balticconnector-kaasuputken vaurioon. Newnew Polar Bear lähti Pietarista Kiinaan pitkin Koillisväylää ensimmäistä kertaa 7. heinäkuuta 2023. Se saapui Shangaihin 4. elokuuta, poikkesi paluumatkalla Arkangelissa ja Kaliningradissa ja oli palaamassa Pietariin 8. lokakuuta, ja juuri ylittämässä Balticconnector-kaasuputkea kun vaurio syntyi. Lähteet Konttialukset Kiinan liikenne Hongkongin liikenne
24,084
0.000208
0.000486
0.000751
0.000134
0.000275
0.002594
1774190
https://fi.wikipedia.org/wiki/James%20Scott%20%28herttua%29
James Scott (herttua)
James Scott, Monmouthin herttua (vuoteen 1663 asti James Fitzroy ja James Crofts; 9. huhtikuuta 1649 Rotterdam, Alankomaiden tasavalta – 15. heinäkuuta 1685 Lontoo) oli kuningas Kaarle II:n ja tämän rakastajattaren Lucy Walterin avioton poika. James teki merkittävän sotilasuran, ja toimi kuningas Jaakko II:n vastaisen epäonnistuneen kapinan johtajana vuonna 1685. Elämä ja ura James syntyi Alankomaissa, jonne Kaarle pakeni turvaan Englannin sisällissodan aikana. Sota päättyi vuonna 1651 Kaarlen joukkojen tappioon. James vietiin Pariisiin vuonna 1650, ja tammikuussa 1656 hänen äitinsä toi hänet Englantiin. Tasavaltalaiset vangitsivat hänet Toweriin äitinsä kanssa, joka julisti pojan olevan Kaarlen poika. Vapautettu ja Englannista karkotettu Lucy ennen pitkää vieraantui Kaarlesta täysin ja kuoli sukupuolitautiin. Äitinsä kuoleman jälkeen nuorukainen annettiin Pariisissa lordi William Croftsin huostaan, jonka sukunimellä hänet nyt tunnettiin. Englannin restauraation jälkeen "James Crofts" esiteltiin kuninkaaksi nousseelle isälleen Hampton Courtissa heinäkuussa 1662, minkä jälkeen hän seurasi kuningasta hoviin Whitehalliin. 14. helmikuuta 1663 Kaarle teki Jamesista Monmouthin herttuan, Doncasterin jaarlin ja Tyndalen paronin ja sukkanauharitarikunnan ritarin. James avioitui varakkaan skotlantilaisen perijättären Anne Scottin kanssa. Heidät nimitettiin Buccleuchin herttuaksi ja herttuattareksi, ja James otti Scottin sukunimen. Hän sai runsaasti sotilaallisia, siviili- ja akateemisia kunnianosoituksia. Vuonna 1665 hän värväytyä vapaaehtoiseksi Yorkin herttuan (myöhempi Jaakko II) alaisuuteen toisessa Englannin–Hollannin sodassa. Monmouthista tehtiin kuninkaallisen kaartin kapteeni vuonna 1668 ja hänet otettiin Privy Councilin jäseneksi vuonna 1670. Vuosien 1672–1674 kolmannessa Englannin–Hollannin sodassa hän osallistui Maastrichtin piiritykseen. Kuninkaan suosituskirjeiden perusteella hänet valittiin Cambridgen yliopiston kansleriksi 15. heinäkuuta 1674. Hän oli mukana Ranskan–Hollannin sodassa St Denisin taistelussa 14. elokuuta 1678 ja osallistui Bothwellin sillan taisteluun skottipresbyteerien liittoa vastaan 22. kesäkuuta 1679. Hänestä tuli Englannin kaikkien maavoimien kenraalikapteeni vuonna 1678. Jo varhain jotkut protestantit pitivät häntä Kaarlen mahdollisena seuraajana. Kun Kaarlen veli ja tunnustettu perillinen, Yorkin herttua Jaakko, kääntyi roomalaiskatoliseksi noin vuonna 1668 ja avioitui roomalaiskatolisen Modenan prinsessa Marian kanssa, Monmouthin asema vahvistui. Tästä lähtien hänen tittelinsä kansan parissa oli "protestanttinen herttua". Kaarlen mieltymys Monmouthiin ruokki spekulaatioita siitä, että hän laillistaisi poikansa ja tekisi hänestä siten kruununperijän. Vuoden 1679 parlamentti oli kiivaasti katolista kuningasta vastaan. Jotkut jopa esittivät, että kruunu annettaisiin protestanttiselle Monmouthin herttualle. Englannissa levisi pelko katolisten vallankaappauksesta, ja Monmouth samaistui yhä enemmän protestanttiseen liikkeeseen. Kaarle esti kaikki parlamentaariset yritykset sulkea veljensä Jaakko pois kruununperimysjärjestyksestä, ja syyskuussa 1679 hän karkotti Monmouthin Alankomaihin. Herttua kuitenkin palasi nopeasti isäänsä uhmaten ja ryhtyi keräämään kannattajakuntaa. Tässä kriisissä Monmouthin perintöoikeutta puolusti parlamentin katolilaisvastaisten whigien johtaja Shaftesburyn jaarli. Monmouth kiersi vuonna 1680 Lounais-Englannissa, jossa väkijoukot olivat ottaneet hänet ystävällisesti vastaan. Saamansa suosion rohkaisemana Monmouth osallistui Rye House -salaliittoon vuonna 1683, joka oli protestanttien juoni sekä Kaarlen että Jaakon surmaamiseksi. Se epäonnistui täysin ja paransi Kaarlen ja Jaakon suosiota. Monmouth armahdettiin ja karkotettiin hovista. Hän pakeni Alankomaihin vuoden 1684 alussa. Kaarle II:n kuoltua 6. helmikuuta 1685 Jaakko II nousi valtaan. Maanpaossa olleet salaliittolaiset vaativat, että vaikka Monmouth johtaisi sotaretkeä kuningasta vastaan, hän ei saisi ottaa kuninkaan arvonimeä ilman heidän suostumustaan. Skotlannissa samanaikaista toista kapinayritystä johti Archibald Campbell, Argyllin 9. jaarli. Monmouth rantautui Lyme Regisiin 82 kannattajan kanssa kesäkuussa. Hän aikoi syrjäyttää katolisen setänsä, vaatia valtaistuinta ja palauttaa protestanttisen vallan. Hän keräsi nopeasti yli 4 000 miehen joukon, mutta hän ei onnistunut saamaan ylimystöä mukaan kapinaansa. Hänen armeijansa kärsi tappion Sedgemoorin taistelussa 6. heinäkuuta 1685. Monmouth pakeni, mutta hänet otettiin pian kiinni. Jaakko ei ollut armollinen, vaan määräsi Monmouthin teloitettavaksi maanpetoksesta. Lähteet Aiheesta muualla Brittiläiset herttuat Brittiläiset kenraalit Englantilaiset teloitetut Cambridgen yliopiston kanslerit Vuonna 1649 syntyneet Vuonna 1685 kuolleet
32,034
0.000208
0.000486
0.000751
0.000134
0.000273
0.002594
1774195
https://fi.wikipedia.org/wiki/Met%C3%A9ora%20%28kunta%29
Metéora (kunta)
Metéora () on Kreikan kunta (Δήμος Μετεώρων, Dímos Meteóron), joka sijaitsee Tríkalan alueyksikössä Thessalian alueella. Kunnan pinta-ala on 1 650,2 neliökilometriä ja väkiluku 21 991 (vuonna 2011). Kunnan kuntakeskus on Kalampáka. Metéoran kunta sijaitsee Thessalian luoteisosassa. Sen suurimmat asutukset ovat Kalampákan kaupunki sekä Vasilikín ja Kastrákin kylät. Kunta on saanut nimensä sen alueella lähellä Kalampákaa ja Kastrákia sijaitsevasta Metéoran luonto- ja luostarialueesta, joka on Unescon maailmanperintökohde. Kunta muodostui nimellä Kalampákan kunta (Δήμος Καλαμπάκας, Dímos Kalampákas), kun vanha, pienempi Kalampákan kunta sekä Aspropótamos, Chásia, Kastaniá, Kleinó, Malakási, Tymfaía ja Vasilikí yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti suuremmaksi Kalampákan kunnaksi. Se nimettiin vuonna 2018 uudelleen Metéoran kunnaksi, koska sen haluttiin kantavan maailmalla tunnetuimman kohteensa nimeä. Kunnan osat Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Metéoran kunta (vuoden 2011 väestönlaskentatiedoissa nimellä Kalampákan kunta) muodostuu kahdeksasta kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat: Lähteet Aiheesta muualla Δήμος Μετεώρων. Metéoran kunnan verkkosivut.
9,272
0.000208
0.000484
0.000748
0.000136
0.000267
0.002518
1774197
https://fi.wikipedia.org/wiki/Meteora%20%28t%C3%A4smennyssivu%29
Meteora (täsmennyssivu)
Meteora tai Metéora () voi viitata seuraaviin: Metéora, luonto- ja luostarialue Thessaliassa Kreikassa Metéoran kunta, kunta Tríkalan alueyksikössä Thessalian alueella Kreikassa Metéora, Spýros Stathoulópouloksen elokuva Meteora, Linkin Parkin albumi Meteora sporadica, alkueläinlaji
258,414
0.000211
0.000496
0.000748
0.000139
0.000271
0.002502
1774206
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanantaikappale%20%28autot%29
Maanantaikappale (autot)
Maanantaikappale on autoluokka, joka yleisesti ottaen tarkoittaa ajoneuvoja, joissa on selkeitä valmistusvikoja, kuten mekaanisia ongelmia tai muita laatua koskevia ongelmia. Käsite kuvastaa epäsymmetrisen informaation seurauksia käytettyjen autojen markkinoilla. Termin englanninkielistä vastinetta käytettiin alun perin kuvaamaan huonolaatuisia uusia autoja, ja se esiintyi muun muassa Volkswagenin mainoskampanjassa 1960-luvulla. Katso myös Autokauppias Auto Lähteet Autot Laatu Slangi
19,818
0.000212
0.000492
0.000751
0.000137
0.000275
0.002548
1774211
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vineyard-liike
Vineyard-liike
Vineyard-liike (virallisesti Association of Vineyard Churches) on maailmanlaajuinen seurakuntaliike, jonka tavoitteena on julistaa kristinuskon sanomaa nykykulttuurin keinoin. Vineyard-liike kuuluu evankelikaaliseen kenttään. Liikkeen juuret ovat Yhdysvaltain Kaliforniassa, jossa joukko kristittyjä kokoontui vuonna 1976 kotiseurakuntaliiikeenä Yorba Lindassa. Calvary Chapelin yhteydessä toiminut seurakunta järjesti ensimmäisen jumalanpalveluksen vuonna 1977. Tuolloin seurakunnan johtajaksi tuli John Wimber (1934–1997). Historia Vineyard-liike sai alkunsa Chuck Smithin 1960-luvulla perustaman Calvary Chapel -kirkon haarautumana. Calvary Chapel -kirkon juuret juontavat puolestaan niin sanottuun Jeesus-liikkeeseen. Vineyard-liikkeen toivat Suomeen Cai ja Katja Talvio vuonna 1996 Kanadasta, jossa he olivat osallistuneet Vineyard-seurakunnan toimintaan. Lähteet Evankelioimisliike Tunnustuskuntiin sitoutumaton uuskarismaattisuus Kristinusko Yhdysvalloissa
67,303
0.000209
0.000488
0.000751
0.000136
0.000271
0.002563
1774214
https://fi.wikipedia.org/wiki/Garry%20Tallent
Garry Tallent
Garry Wayne Tallent (s. 27. lokakuuta 1949) on yhdysvaltalainen muusikko, joka tunnetaan Bruce Springsteen and The E Street Bandin bassokitaristina. Tallent on Springsteenin ohella ainut yhtyeessä yhä vuonna 2023 vaikuttava alkuperäisjäsen. Hän on myös taustalaulanut ja soittanut tuubaa E Street Bandissa. Tallent on E Street Bandin ohella toiminut musiikkituottajana ja julkaissut kaksi sooloalbumia vuosina 2016 ja 2019. Bruce Springsteen Yhdysvaltalaiset basistit Vuonna 1949 syntyneet Elävät henkilöt
5,416
0.000211
0.000492
0.000748
0.000137
0.000273
0.002548
1774215
https://fi.wikipedia.org/wiki/Steve%20Jordan
Steve Jordan
Steve Jordan (s. 14. tammikuuta 1957) on yhdysvaltalainen muusikko ja The Rolling Stonesin nykyinen rumpali. Hän korvasi yhtyeessä vuodesta 1963 soittaneen Charlie Wattsin tämän kuoltua 24. elokuuta 2021. Watts oli itse toivonut Jordanista uutta rumpalia yhtyeelle. Ennen uraansa The Rolling Stonesissa Jordan soitti rumpuja The Rolling Stones -kitaristi Keith Richardsin sooloalbumeilla soittaneessa The X-pensive Winos -yhtyeessä sekä Saturday Night Live- ja Late Night with David Letterman -viihdeohjelmien houseyhtyeissä. Lähteet The Rolling Stonesin jäsenet Yhdysvaltalaiset rumpalit Vuonna 1957 syntyneet Elävät henkilöt
3,734
0.000205
0.000481
0.000751
0.000131
0.000275
0.00267
1774220
https://fi.wikipedia.org/wiki/Farid%20Seiful-Muljukov
Farid Seiful-Muljukov
Farid Mustafjevitš Seiful-Muljukov (, ; 19. marraskuuta 1930, Taškent – 4. kesäkuuta 2016, Moskova) oli tataaritaustainen venäläinen ja neuvostoliittolainen kansainvälisen tason toimittaja, orientalisti, televisiojuontaja, Venäjän federaation kunniataiteilija. (1995). Toimittajantyössään Seiful-Muljukov keskittyi etenkin Lähi-itään. Hän tapasi ja haastatteli monia tunnetuja henkilöitä kuten Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser ja Kuuban presidentti Fidel Castro. Elämä ja ura Seiful-Muljukov syntyi tataariperheeseen nykyisen Uzbekistanin pääkaupungissa Taškentissa. Äidinsä puolelta hän kuului tunnettuun kauppiashallitsijasukuun Jaušev (Yawşevlar) ja täten hänen isoisänsä oli sen viimeinen perijä, filantrooppi Mullagali Jaušev. (Mullağali Yawşev, 1864–1927). Vuonna 1954 Seiful-Muljukov valmistui Moskovan itämaisen tutkimuksen instituutin Lähi-idän tiedekunnan arabian kielen osastolta. Toimittajanuran alun hän sai vuonna 1953 lehdessä "Iltainen Moskova" (Вечерняя Москва). Seuraavaksi Seiful-Muljukov työskenteli lehdessä "Kansainvälinen elämä" (Международная жизнь) vuoteen 1957, jonka jälkeen "Itäinen Liira" kustantamossa (Восточная лира) ja lehdessä "Moderni Itä" (Современный Восток). 1960-luvun alussa Seiful-Muljukov toimi Neuvostoliiton ministerineuvoston alaisessa radio- ja televisiokomiteassa sekä oli "kansainvälisen tiedon kommentaattori" Neuvostoliiton valtion televisio- ja radioyhtiön "Viimeisimmät Uutise" -lehden toimituksessa. (Последних известий). Vuonna 1968 hän toimi apulaispäätoimittajana. Tämän jälkeen Seiful Muljukov työskenteli vuoteen 1974 Libanonin Neuvostoliiton radion ja television toimiston päällikkönä (sisältäen myös Syyrian, Jordanian, Kyproksen ja Arabian niemimaan maat). Vuodesta 1974 Neuvostoliiton keskustelevisio- ja radiolähetysten poliittinen tarkkailija; vuodesta 1990 toimiston päällikkö Sveitsissä ja vuodesta 1992 luovan yhdistyksen "Euraasia" (Евразия) johtaja; vuoteen 1996 Ostankinon televisioyhtiön (Moskova) "Kansainväliset ohjelmat" (Международные программы) -yhdistyksen johtaja. Vuodesta 1965 Seiful Muljukov oli alkanut esiintyä eri TV-ohjelmissa. Hän oli yksi "Nykymaailmassa" (Сегодня в мире) ohjelman luojista ja juontajista. Journalistisessa työssään Seiful-Muljukov keskittyi etenkin Lähi-idän maihin. Hän haastetteli- ja tapasi monia kansainvälisiä hahmoja kuten Gamal Abdel Nasser, Hussein (Jordania), Jasser Arafat, Hafiz al-Assad, Nur Muhammad Taraki, Mohammad Najibullah, Ruhollah Khomeini, Fidel Castro. Seiful-Muljukov teki yli kolmekymmentä journalistista dokumenttielokuvaa. Hänen artikkeleitaan julkaistiin johtavissa venäläisissä aikakausilehdissä. Lähteet Aiheesta muualla Farid Seiful-Muljukovin kuolinilmoitus venäläisessä uutislähetyksessä Dokumentti (venäjäksi) Vuonna 1930 syntyneet Vuonna 2016 kuolleet Venäläiset toimittajat Neuvostoliittolaiset toimittajat
59,118
0.000207
0.000484
0.000751
0.000134
0.000271
0.002594
1774223
https://fi.wikipedia.org/wiki/Byrkjelo
Byrkjelo
Byrkjelo on taajama Gloppenin kunnassa Vestlandin läänissä Norjassa. Taajaman pinta-ala on 0,5 neliökilometriä ja asukasluku 333 vuonna 2022. Byrkjelossa on Tine-yhtiön meijeri. Lähteet Aiheesta muualla Norjan taajamat Gloppen
50,032
0.000208
0.000486
0.000751
0.000134
0.000273
0.002579
1774224
https://fi.wikipedia.org/wiki/Re%20%28taajama%29
Re (taajama)
Re tai Reed on taajama Gloppenin kunnassa Vestlandin läänissä Norjassa. Taajaman pinta-ala on 0,4 neliökilometriä ja asukasluku 374 vuonna 2022. Lähteet Aiheesta muualla Norjan taajamat Gloppen
16,726
0.000203
0.000479
0.000755
0.00013
0.000275
0.002716
1774229
https://fi.wikipedia.org/wiki/Firda%20Tidend
Firda Tidend
Firda Tidend on norjalainen vuonna 1924 perustettu paikallislehti, jonka kotikunta on Gloppen. Se ilmestyy paperisena kahdesti viikossa. Lehden suurin osakkeenomistaja on Norjan keskustapuolue (45 %). Lähteet Aiheesta muualla Lehden verkkosivut Norjalaiset sanomalehdet Gloppen
29,125
0.000203
0.000477
0.000759
0.000129
0.000275
0.002731
1774237
https://fi.wikipedia.org/wiki/Plastique
Plastique
Plastique (suom. Muoviräjähde) oikealta nimeltään Bette Sans Souchi on DC Comicsin sarjakuvissa esiintyvä superroisto ja Firestormin vihollinen. Hahmo esiintyi ensimmäisen kerran The Fury of Firestorm #7 tarinassa joulukuussa 1982 ja hänet loivat Gerry Conway ja Pat Broderick. Plastique on ollut Kapteeni Atomin satunnainen rakkaudenkohde ja Suicide Squadin jäsen. Taustaa Bette Sans Souchi on Kanadalainen poliittinen aktivisti, räjähdeasiantuntija ja terroristi, joka yritti pakottaa Quebecin eroamaan muusta Kanadasta. Ensiesiintymisessään Plastique yritti pommittaa New York Herald-Expressiä (DC:n universumissa ilmestyvä kuvitteellinen sanomalehti) käyttämällä pukuunsa kiinnitettyjä pommeja, mutta Firestorm riisui hänet aseistaan höyrystämällä hänen vaatteensa ja jättäen hänet alastomaksi nöyryyttäen häneä julkisesti samalla vieden hänen pomminsa turvallisemmalle alueelle räjäyttäen ne vaaraa aiheuttamatta. Myöhemmin geeniteknologian avulla Plastique sai itselleen kyvyn heijastaa räjähtävää voimaa ulospäin omasta kehostaan. Plastique alkoi myöhemmin esiintyä säännöllisesti Captain Atom sarjassa vuodesta 1986 eteenpäin. Hänen ensimmäisessä Kapteeni Atomi -esiintymisessä, joka oli hänen viimeinen suuri julkinen operaationsa terroristina, hän yritti tuhota Kanadan parlamenttirakennuksen Ottawassa ja Vapaudenpatsaan New Yorkissa, sekä murhata Yhdysvaltain presidentin ja Kanadan pääministerin. Hänen suunnitelmansa epäonnistuivat ja Kapteeni Atomi vangitsi Plastiquen. Vankina ollessaan Plastique värvättiin mukaan Suicide Squad ryhmään yhden tehtävän ajaksi. Plastique yritti pettää ryhmänsä heidän toisen kenttäoperaation aikana Quracissa (Amanda Wallerin komennossa), mutta Nemesis otti hänet kiinni ryhmän osattua odottaa tätä ja Plastique aivopestiin, jolloin hän menetti muistonsa jäsenyydestään. Hänen seuraajansa lopulta hylkäsivät hänet Plastiquen tultua harhaiseksi voimistaan ja petyttyä tämän väkivallan käyttöön yhteisen asiansa edistämiseksi (heijastaen siten Kanadan todellista politiikkaa siihen pisteeseen mennessä, joka oli jo kauan sitten siirtynyt aikakauden ohi, jota Plastuquen menetelmät ja politiikat heijastivat). Plastiquesta tuli tämän jälkeen itsenäinen palkkasoturi. Lopulta Plastique uudistui ja hän ansaitsi myöhemmin armahduksen tekemistään rikoksista Yhdysvaltain hallitukselta ja Kanadan viranomaisilta hänen Kapteeni Atomi -projektille suoritettujen palveluiden perusteella. Plastique aloitti myöhemmin romanttisen suhteen Kapteeni Atomin kanssa ja kihlautui tämän kanssa, vaikka myöhemmin Armageddon 2001 tarinan tapahtumien seurauksena kihla purettiin. Myöhemmin kihlasuhde uusittiin myöhemmissa tarinoissa ja Plastique kutsuttiin mukaan Justice League Extreme Justice -ryhmään. Hän juhli polttareitaan, ennen kuin Extreme Justice -titteli peruttiin vuonna 1996. Plastiquen ja Kapteeni Atomin häät olivat huomionarvoisia, koska niitä ei kuvattu itse sarjakuvissa, vaan niiden vihjailtiin tapahtuneen minisarjan The L.A.W:n ensimmäisen numeron ja Extreme Justicen perumisen välillä. Plastique esiintyi tämän jälkeen pienissä rooleissa muissa sarjoissa. Tarinassa Captain Atom: Armageddon Kapteeni Atomi totesi hänen ja Plastiquen avioliiton jääneen lyhytaikaiseksi ja olleensa tuhoon tuomittu alusta alkaen sovittamattomien, lähinnä poliittisten näkemysten suhteen ja erimielisyyksiensä vuoksi. Vuosi Infinite Crisis -tarinan tapahtumien jälkeen Justice League of Americassa (vol. 2) #1 Signaalimies ilmoitti Black Lightningille, että Plastique on tehnyt yhteistyötä Sähköistäjän kanssa Bomb Squad nimisessä yhteistyössä. Plastique nähtiin myöhemmin Checkmatessa (1. sarja) Suicide Squadin jäsenenä. Sarjassa viitataan, että Plastique ja Kapteeni Atomi ovat eronneet ja hän on palannut takaisin rikollisille tavoilleen pettymyksensä takia. 52-tarinasarjan 34. viikolla Plastique ja Sähköistäjä esiintyivät osana Suicide Squad -operaatiota Black Adamia vastaan. Myöhemmin Plastique esiintyi Checkmate (2. sarja)ssa jälleen roiston roolissa. Countdown-tarinassa Plastique esiintyy Suicide Squadin kanssa avustaen heitä Tricksterin ja Pillipiiparin kiinniottamisessa. Myöhemmin osoitettiin, että Plastique auttoi Prometheusta juonessaan kostaakseen Oikeuden Puolustajille asettamalla massiivisen räjähteen Fawcett Cityyn. Plastiquen yrittäessä paeta maasta ryhmänsä kanssa Batman ja tämän uusi Justice League ryhmä väijyttävät hedät ja Congorilla kukistaa Plastiquen ja vangitsee hänet. The New 52 sarjakuvissa Plastique esitellään uudelleen "Trinity War" -tarinasarjan alussa, jossa hän on Superrikollisten Salainen Yhteisö seuran jäsen ja hän yritti murhata Madame Xanadun. Myöhemmin hän soluttautui A.R.G.U.S.in päämajaan istuttaakseen pommin Tohtori Valon ruumiiseen. Myöhemmin Forever Evil -tarinassa Rikossyndikaatti lähetti Plastiquen, Black Bisonin, Hyeenan, Multiplexin ja Typhoonin hyökkäämään sairaalaan viimeistelemään Gorilla Groddin työt Central Cityssä. Vuoteen 2020 sijoittuvassa Futures End tarinassa Plastique työskentelee varkaana ja palkkasoturina. Hän kohtaa tulevaisuuden Batmanin (Terry McGinnisin), joka on matkustanut ajassa taaksepäin pysäyttääkseen robottien aiheuttaman apokalypsin. McGinnis kohtaa aikaansa vangitun kyberneettisen version Plastiquesta ja joutuu tappamaan hänet. Hän joutuu tuomaan hänen ruumiinsa mukanaan, jotta tulevaisuuden teknologia ei joutuisi kenenkään käsiin. Plastiquen löydettyä ruumiin hän sekosi, joutui taisteluun sankareiden kanssa ja myöhemmin joutui romanttisesti yhteen McGinnisin kanssa. Alunperin Plastique käytti pukua, joka oli peitetty muoviräjähteillä, jotka hän saattoi laukaista ja räjäyttää manuaalisesti. Hän myöhemmin sai itselleen kyvyn heijastaa räjähtävää voimaa halutessaan koskettamalla esineitä sormenpäillään. Useimmiten hän ohjaa räjähdyksiä edessään olevaan kartioon iskemällä maahan molemmin käsin, mutta voi ilmeisesti räjähtää halutessaan. Hän on immuuni omille räjähdyksilleen. Hänellä on edistynyt tietämys räjähteistä ja niiden monimutkaisista käytöistä ja purkamisesta. Muussa mediassa Animaatiossa Plastique esiintyi Justice League Unlimited sarjan jaksossa "Task Force X", jossa häntä ääninäytteli Juliet Landau. Tämä versio hahmosta oli räjähteiden ja niiden purkamisen asiantuntija, joka pystyi piilottamaan räjähteitä pukuunsa. Hänet värvättiin Projekti Kadmusin johtamaan Task Force X ryhmään varastamaan Annihilator-automaatin Oikeuden Puolustajien vartiotornista. Vaikka ryhmä onnistui tehtävässään, he hylkäsivät Plastiquen sen jälkeen, kun hän haavoittui vakavasti oltuaan lähellä yhden laitteensa aiheuttamaa räjähdystä. Myöhemmin Kapteeni Atomi jäi hoitamaan tämän vammoja. Ei ole tiedossa selviytyikö hän vai kuoliko hän, mutta hän saattoi jäädä epämuodostuneeksi vammojensa takia. Plastique esiintyi Harley Quinn animaatiosarjan kolmannen kauden jaksossa "Harlivy", jossa häntä ääninäytteli Kari Wahlgren. Tämä versio hahmosta oli Suicide Squadin jäsen. Kun Harley Quinn ja Myrkkymuratti olivat vanginneet Amanda Wallerin, hän soitti Plastiquelle, joka onnistui vapauttamaan hänet ja auttoi häntä pakenemaan. Plastiquen taistellessa Myrkkymurattia vastaan hän teki itsemurhan räjäyttämällä itsensä omilla pommeillaan tuhoten samalla kokonaan Myrkkymuratin luoman kasviparatiisin. Televisiossa Plastique esiintyi Smallville -televisiosarjassa, jossa häntä esitti Jessica Parker Kennedy. Tämä versio oli metaihminen, joka pystyi räjäyttämään minkä tahansa kohteen ympäriltään hänen silmistään ammuttujen räjähdyssäteiden avulla. LuthorCorp sieppasi hänet lapsena ja häntä pidettiin vankina kolmen vuoden ajan ennen kuin hän pakeni ja yritti pakoilla LuthorCorpin työntekijöitä. Tess Mercer värväsi hänet myöhemmin osaksi ryhmäänsä. Myöhemmin Plastique liittyi Suicide Squadiin auttaakseen heitä vapauttamaan Deadshotin vankilasta. Plastique esiintyi The Flash televisiosarjassa jaksossa "Plastique", jossa häntä esitti Kelly Frye. Tämä versio hahmosta on EOD-asiantuntija Yhdysvaltain armeijalle, jolla ei ole pahoja taipumuksia. Hän haavoittui pommi-iskussa Afghanistanissa ja hänet viettin hoidettavaksi Central Cityyn. Siellä ollessaan hän altistui S.T.A.R.:n Laboratorion hiukkaskiihdyttimen räjähdyksen aiheuttamalle pimeälle aineelle, joka muutti hänet metaihmiseksi yhdistyen solutasolla pommin sirpaleiden kanssa antaen hänelle kyvyn räjäyttää kaiken koskettamansa hallitsemattomasti. Paetessaan kenraali Wade Eilingiä, joka aikoo muuttaa hänet aseeksi, Souci kohtaa Salaman ja hänen liittolaisensa, jotka luovat erityisiä käsineitä, jotka tekevät tyhjäksi hänen kykynsä. He aikovat värvätä hänet ryhmäänsä, mutta Harrison Wells vakuuttaa hänet salaa tappamaan säälimättömän Eilingin. Hän yrittää tappaa hänet, mutta häntä ammutaan kuolettavasti, mikä pakottaa Salaman viemään hänet Central City -jokeen estääkseen häntä räjähtämästä kaupungissa. Videopeleissä Plastique esiintyi ladattavana bonushahmona Lego Batman 3: Beyond Gotham -pelissä. Lähteet DC-universumin superroistot
40,397
0.000207
0.000486
0.000751
0.000134
0.000271
0.002609
1774244
https://fi.wikipedia.org/wiki/Cardigan%20%28kappale%29
Cardigan (kappale)
Cardigan on yhdysvaltalaisen laulaja-lauluntekijä Taylor Swiftin kappale vuodelta 2020. Kappaleen ovat säveltäneet Swift ja Aaron Dessner. Dessner toimii myös kappaleen tuottajana. "Cardigan" on ensimmäinen single Swiftin albumilta Swiftin studioalbumilta Folklore. Kappale julkaistiin albumin kanssa samaan aikaan 24. heinäkuuta 2020. "Cardigan" nousi Yhdysvalloissa suoraan singlelistan kärkeen. Swiftistä tuli samalla ensimmäinen artisti, joka sai albumi- ja singlelistan ykkössijat ensimmäisellä viikolla. Taustaa Aaron Dessner sävelsi kappaleen instrumentaalisen taustamusiikikin yksin. Kappaletta ei oltu alunperin tarkoitettu Swiftin albumille. Dessner lähetti kappaleen Swiftille, kun tämä pyysi Dessneriä tekemään kanssaan musiikkia koronapandemian alkuvaiheessa. Swift kirjoitti kappaleeseen sanat ja laulumelodian. Kappale on genreltään folkmusiikkia. Siinä on piirteitä myös indie rock -musiikista. Swiftin mukaan kappaleen sanat kertovat menetystä rakkaudesta. Kappale on osa kolmen laulun kokonaisuutta, jotka kertovat nuorten kolmoisdraamasta eri osapuolten näkökulmasta. Muut kappaleet ovat "August" ja "Betty" Kappaleen alkuperäinen versio julkaistiin Swiftin albumilla Folklore 24. heinäkuuta 2020. "Cardigan" on albumin ensimmäinen single. Kappaleeseen on kuvattu Swiftin ohjaama musiikkivideo. Kappaleesta on julkaistu singlenä myös toinen versio "Cardigan" (Cabin in the Candlelight Version). Listasijoitukset "Cardigan" nousi Yhdysvalloissa suoraan singlelistan kärkeen. Albumi Folklore nousi samalla viikolla albumilistan ykköseksi. Swiftistä tuli näin ensimmäinen artisti, joka sai Yhdysvaltojen albumi- ja singlelistan ykkössijat ensimmäisellä viikolla. Kappale nousi listaykköseksi myös Australiassa. Live-esitykset Swift, Dessner ja Folklore-albumin toinen tuottaja Jack Antonoff esittivät kappaleen livenä Swiftin Folklore: The Long Pond Studio Sessions -livealbumilla. Esitys julkaistiin livealbumina ja videojulkaisuna marraskuussa 2020. Vuoden 2021 Grammy-gaalassa he esittivät kolmen kappaleen medleyn, johon kuuluivat kappaleet "Cardigan", "August" ja "Willow". "Cardigan" on myös mukana Swiftin kiertueella The Eras Tour, mutta esitys leikattiin pois kiertueen konserttielokuvasta Taylor Swift: The Eras Tour. Singlen kappaleet Lähteet Aiheesta muualla Cardigan-kappaleen musiikkivideo Taylor Swiftin kappaleet Vuoden 2020 kappaleet Yhdysvaltain singlelistan ykköset Balladit
12,550
0.000196
0.000462
0.000763
0.00012
0.00028
0.003006
1774248
https://fi.wikipedia.org/wiki/Polyisobuteeni
Polyisobuteeni
Polyisobuteeni eli polyisobutyleeni tai PIB on polyolefiinien luokkaan kuuluva polymeeri. Polyisobuteenin valmistuksessa käytettävä monomeeri on isobuteeni. Polymeerillä on useita käyttökohteita. Polyisobuteenin CAS-numero on 9003-27-4. Ominaisuudet, valmistus ja käyttö Polyisobuteenin ominaisuudet vaihtelevat polymeerin moolimassasta riippuen. Moolimassan ollessa 300–1 600 g/mol ne ovat nesteitä ja noin 40 000 g/mol asti tahmeita liimamaisia aineita. Tätä suuremmat polymeerit ovat kiinteitä mutta elastisia. Kaupallisten kiinteiden polyisobuteenien moolimassa on tavanomaisesti 100 000–4 000 000 g/mol. Polyisobuteenin kiteisyysaste on alhainen, korkeimmillaan noin 20 %. Ne ovatkin amorfisia ja kumimaisia. Polyisobuteeni ei liukene veteen eikä laimeisiin happoihin tai emäksiin. Hiilivetyihin se kuitenkin liukenee. Se myös kestää suhteellisen hyvin hapettimia. Polyisobuteenin lasisiirtymälämpötila on noin -70 °C. Aine on lämmön- ja sähköneriste. Polyisobuteenia valmistetaan radikaalipolymeroinnilla isobuteenista noin -80 – -70 °C:n lämpötilassa. Reaktion katalyytteinä käytetään alumiinikloridia tai booritrifluoridia. Liuottimena käytettään hiilivetyjä, esimerkiksi propaania tai heksaania. Polyisobuteenia käytetään liimoissa ja voiteluaineissa. Polymeeriä käytetään myös paperin, tekstiilien ja sähköjohtojen pinnoittamiseen. Kun moolimassaltaan suureen polyisobuteeniin lisätään talkkia tai nokea, voidaan siitä tehdä vedeneristyslevyjä. Lähteet Aiheesta muualla Polyisobutylene (CAS 9003-27-4) Polymer Science Learning Center (PSLC): Polyisobutylene Polymeerit
187,782
0.000202
0.000475
0.000759
0.000126
0.000278
0.002823
1774253
https://fi.wikipedia.org/wiki/Willow%20%28Taylor%20Swiftin%20kappale%29
Willow (Taylor Swiftin kappale)
Willow on yhdysvaltalaisen laulaja-lauluntekijä Taylor Swiftin kappale vuodelta 2020. Sen ovat säveltäneet Swift ja Aaron Dessner. Dessner toimii myös kappaleen tuottajana. Kappale julkaistiin Swiftin Evermore-albumilla 11. joulukuuta 2020. "Willow" on albumin ensimmäinen single. Willow nousi Yhdysvalloissa Billboard 100 -singlelistan kärkeen. Julkaisu ja listasijoitukset "Willow" julkaistiin Evermore-albumilla 11. joulukuuta 2020. Kappale on albumin ensimmäinen single. Kappaleen musiikkivideo julkaistiin samaan aikaan albumin kanssa. Musiikkivideo on jatkoa Swiftin edellisen musiikkivideon "Cardigan" tarinalle. Swift ohjasi videon itse. Kappaleesta on julkaistu myös useita remix-versioita. Ruotsalainen tuottaja Elvira on tehnyt siitä Dancing With Version -nimisen remixin. 90s Trend Remix -niminen versio julkaistiin kesäkuussa 2021. "Willow" nousi Yhdysvalloissa suoraan Billboard 100 -singlelistan kärkeen. Se putosi kuitenkin sijalle 38 toisella viikolla. Kappale nousi listaykköseksi myös Kanadassa, Australiassa, Belgiassa ja Singaporessa. Live-esitykset Swift, Dessner ja Swiftin toinen tuottaja Jack Antonoff esittivät vuoden 2021 Grammy-gaalassa kolmen kappaleen medleyn, johon kuuluivat kappaleet "Cardigan", "August" ja "Willow". "Willow" on mukana Swiftin kiertueella The Eras Tour ja konserttielokuvassa Taylor Swift: The Eras Tour. Singlen kappaleet Lähteet Aiheesta muualla Willow-kappaleen musiikkivideo Taylor Swiftin kappaleet Vuoden 2020 kappaleet Yhdysvaltain singlelistan ykköset Balladit
10,156
0.000203
0.000477
0.000755
0.000128
0.000278
0.002792
1774258
https://fi.wikipedia.org/wiki/TAI%20Kaan
TAI Kaan
TAI Kaan tai TF (Turkish Fighter, ), aiemmin TF-X, on turkkilaisen Turkish Aerospace Industriesin (TAI) ja brittiläisen BAE Systemsin kehittämä viidennen sukupolven jokasään suihkuhävittäjälentokone. Turkissa kone tunnetaan nimellä Milli Muharip Uçak (MMU), suom. kansallinen hävittäjälentokone. Kehitys Kehitys alkoi 2010-luvun alussa, kun Turkissa päätettiin suunnitella oma seuraavan sukupolven hävittäjälentokone, joka korvaisi F-16 -koneet. Puolustusvirasto valitsi Turkish Aerospace Industries koneen suunnittelijaksi toukokuussa 2016. Tammikuussa 2017 TAI ja BAE systems päättivät yhdessä, että BAE avustaa hävittäjän suunnittelussa noin 100 miljoonan punnan sopimuksella. Nimi Kaan annettiin toukokuussa 2023 pidetyssä tilaisuudessa. Valmiin koneen ensimmäisen lennon on määrä tapahtua vuoden 2023 lopussa. Turkin ilmavoimat saisivat koneitaan vuoteen 2030 mennessä. TAI Kaan on kaksimoottorinen viidennen sukupolven hävittäjä eli esimerkiksi sisältää kehittynyttä häiveteknologiaa, materiaaleja, digitaalisia järjestelmiä ja AESA-tutkan sekä pystyy ns. supercruiseen (yliääninopeuteen ilman jälkipoltinta). Kone on suunniteltu ensisijaisesti ilmaherruushävittäjäksi, mutta kykenee luultavasti moniin tehtäviin. Tuelvaisuudessa hävittäjä voisi ohjata miehittämättömiä lennokkeja, kuten Bayraktar Kızılelmaa. Käyttäjät Turkin ilmavoimat (tulevaisuudessa) Lähteet Hävittäjälentokoneet Turkin ilmavoimat
42,160
0.000211
0.000492
0.000748
0.000137
0.000271
0.002518
1774259
https://fi.wikipedia.org/wiki/Turkin%20tasavallan%20valtion%20ritarikunta
Turkin tasavallan valtion ritarikunta
Turkin tasavallan valtion ritarikunta () on turkkilainen kunnianosoitus, joka perustettiin vuonna 1988. Sitä myönnetään valtionpäämiehille, jotka ovat kehittäneet Turkin ja kotimaansa välisiä ystävällismielisiä suhteita. Kunniamerkin ensimmäinen saaja oli Puolan presidentti Lech Wałęsa, jolle se myönnettiin vasta 1994. Kunnianosoitusta myöntää Turkin presidentti, ja sitä myönnetään kahdessa luokassa. Vuonna 2013 ritarikunnan ulkoasuun tehtiin uudistuksia: ritarikunnan nauha Lähteet Turkin kunniamerkit
11,826
0.000211
0.000492
0.000744
0.00014
0.000267
0.002457
1774261
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bobi
Bobi
Bobi (11. toukokuuta 1992 – 21. lokakuuta 2023) oli maailman vanhimmaksi elänyt koira, joka kuoli 31-vuotiaana Conqueirosissa Portugalissa. Edellinen ennätys oli vuodelta 1939, kun australialainen Bluey kuoli 29 vuoden ja viiden kuukauden ikäisenä. Bobi oli rodultaan alentejonkoira. Se eli koko elämänsä Conqueirosin kylässä Portugalin länsirannikon lähellä. Lähteet Vanhimmat eläimet Kuuluisat koirat
12,177
0.000204
0.000477
0.000755
0.000129
0.000277
0.002731
1774265
https://fi.wikipedia.org/wiki/Damir%20Islamov
Damir Islamov
Damir Nazirovitš Islamov (, ; 13. lokakuuta 1996 Venäjä – 7. maaliskuuta 2022 Ukraina) oli tataaritaustainen venäläinen sotilas, arvoltaan yliluutnantti. Hän kaatui 25-vuotiaana Ukrainan sodassa toimiessaan panssariryhmän komentajana. Kuolemansa jälkeen Islamoville pystytettiin patsas Leninogorskiin (Tatarstan) ja hänelle myönnettiin Venäjän federaation sankari -nimike. Lähteet Aiheesta muualla "Damir Islamov - Venäjän sankari postuumisti. Tarina sankarin urotyöstä ja elämästä" (venäjäksi) Venäläiset sotilaat Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan kaatuneet Vuonna 1996 syntyneet Vuonna 2022 kuolleet
71,410
0.000211
0.000496
0.000748
0.000138
0.000273
0.002518
1774272
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mike%20Johnson%20%28poliitikko%29
Mike Johnson (poliitikko)
Mike Johnson (s. 30. tammikuuta 1972 Shreveport, Louisiana, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko, joka on toiminut Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehenä lokakuusta 2023 lähtien. Tausta ja yksityiselämä Johnson syntyi Shreveportissa, Louisianan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa, vuonna 1972. Hänellä on kolme nuorempaa sisarusta, ja Johnsonin isä työskenteli palomiehenä, kunnes sai vakavia palovammoja. Koulutukseltaan Johnson on juristi ja erikoistunut perustuslakioikeuteen. Valmistuttuaan juristiksi Louisianan osavaltionyliopistosta, hän työskenteli alalla lähes 20 vuotta. Hän on ollut naimisissa vuodesta 1999 ja hänellä on neljä lasta. Uskonnolliselta vakaumukseltaan Johnson edustaa evankelikalismia. Poliittinen ura Johnson on toiminut Louisianan edustajainhuoneessa vuodesta 2015 lähtien, kunnes hänet valittiin Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen. Osavaltion edustajainhuoneessa hän toimi muun muassa lakivaliokunnassa. Vuonna 2015 hän myös pani alulle lakialoitteen, jonka katsottiin syrjivän osavaltion seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia asukkaita. Ensimmäistä kertaa edustajainhuoneeseen Johnson valittiin vuoden 2016 vaaleissa. Hänen vaalipiirinsä sijaitsee Louisianan luoteisosissa ja on vankasti kallellaan republikaaneja kohden. Edustajainhuoneen puhemiehenä Johnson valittiin edustajainhuoneen puhemieheksi 25. lokakuuta 2023 äänin 220–209, kun aikaisempi puhemies Kevin McCarthy äänestettiin ulos tehtävästään 3. lokakuuta 2023. Ennen Johnsonia kolme eri republikaanipoliitikkoa yritti nousta puhemieheksi. Johnson on ensimmäinen Louisianasta tuleva puhemies. Noustessaan puhemieheksi Johnson oli melko tuntematon jopa omiensa keskuudessa: republikaaneja edustava senaattori Mitt Romney kertoi tietävänsä "melko vähän hänestä – – [tulee] olemaan mielenkiintoista nähdä, miten edustajainhuone toimii, jos he valitsevat puhemiehen, jolla ei ole kokemusta puoluejohdossa tai valiokunnissa". Poliittisia kantoja Johnsonia pidetään Donald Trumpin liittolaisena. Johnson on toiminut Trumpin puolustustiimissä ensimmäisessä virkasyytemenettelyssä Donald Trumpia vastaan, ja hankkeessa, jossa yritettiin kumota Joe Bidenin vaalivoitto presidentinvaaleissa 2020. Johnson vastustaa abortteja ja samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Johnsonin mukaan Yhdysvaltain tulisi lopettaa aseavun toimittaminen Ukrainaan. Lähteet Aiheesta muualla Johnsonin edustajainhuonesivut Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehet Yhdysvaltalaiset republikaanipoliitikot Vuonna 1972 syntyneet Elävät henkilöt
6,208
0.000208
0.000484
0.000748
0.000135
0.000269
0.002563
1774278
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiolut%20R-kioskeihin
Keskiolut R-kioskeihin
Keskiolut R-kioskeihin oli vuonna 1980 Suomessa järjestetty kampanja, jossa vaadittiin keskioluen myynnin sallimista R-kioskeissa. Se oli vastareaktio Kristillisen raittiustyön ja saarnaaja Niilo Yli-Vainion keskiolutmarssiin, jolla oli vaadittu keskioluen siirtämistä pois kaupoista ja kahviloista ja myytäväksi yksinomaan Alkosta ja ravintoloista. Keskiolut R-kioskeihin alkoi tarra-, juliste-, rintamerkki- ja lehtijuttukampanjalla. Tilaisuuksiin kuului 18. joulukuuta adressin luovuttaminen eduskunnassa ja 30. joulukuuta yleisötilaisuus Helsingin Rautatientorilla sekä samana iltana tukikonsertti Tavastialla. Konsertissa esiintyivät Sleepy Sleepers, Beat the Meat sekä Sekunda ja pala. Kampanjan takana oli musiikki- ja mielipidelehti Uusi Laulu ja sen päätoimittaja Jukka Lindfors. Mukana oli myös pilalehti Pahkasika. Adressia luovuttamassa eduskunnassa olivat Lindforsin lisäksi Sleepy Sleepers -yhtyeen Mato Valtonen ja Eppu Normaalin Martti Syrjä. Rautakirjan lakimies Juha Rantasila oli 17. joulukuuta päiväämässään kirjeessä ilmoittanut, että R-kioskeihin oli viitattu ”liiketoimintaa ja arvostusta loukkaavalla tavalla”. Hän uhkaili kaikkiin mahdollisiin toimiin ryhtymisellä, jos kirjoittelu ei lopu. Rautakirjan markkinointijohtaja Matti Kinnunenkaan ei ollut iloinen olutteemasta. Sinebrychoffin toimitusjohtaja Ulf Roos suhtautui asiaan neutraalisti. Kampanjan teemaa sivuttiin myös Sleepy Sleepers -yhtyeen vuonna 1981 ilmestyneen Levyraati-albumin ”Kaljaa kioskeihin” -kappaleessa. Vaatimusta keskioluen kioskimyynnistä pidettiin aikanaan mahdottomana. Pahkasian Markku Paretskoi totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että kampanjan tarkoitus on herättää keskustelua vinoutuneesta alkoholipolitiikasta ja että isoa kalaa kannattaa pyytää vaikkei saisikaan. Alkoholilakia kuitenkin uudistettiin jo vuonna 1994 niin, että kioskimyynti tuli mahdolliseksi. Lähteet Suomi 1980-luvulla Alkoholi Suomessa 1980 Olut
14,201
0.000207
0.000483
0.000751
0.000133
0.000275
0.002655
1774282
https://fi.wikipedia.org/wiki/Telwattan%20junaturma
Telwattan junaturma
Telwattan junaturma tapahtui 26. joulukuuta 2004, kun Colombosta Mataraan matkalla ollut juna törmäsi Intian valtameren maanjäristystä seuranneeseen tsunamiin, jonka myötä juna suistui raiteilta. Onnettomuus on kaikkien aikojen pahin junaturma, ja siinä kuoli ainakin 1 700 ihmistä ja loukkaantui 150. Junaan osui kaksi aaltoa, joista ensimmäinen pysäytti junan. Toinen aalto iskeytyi noin 15 minuutin kuluttua ja iski vaunut pois raiteilta. Lähteet Sri Lankan historia Vuoden 2004 onnettomuudet 2000-vuosikymmenen junaonnettomuudet
5,384
0.000212
0.000492
0.000748
0.000136
0.000275
0.002563
1774284
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alt%C4%B1nbe%C5%9Fikin%20luolan%20kansallispuisto
Altınbeşikin luolan kansallispuisto
Altınbeşikin luolan kansallispuisto on luonnonsuojelualue Turkissa, Antalyan maakunnassa. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1994 ja sen pinta-ala on.1147 hehtaaria Kansallispuisto sijaitsee Manavgatin laakson jyrkällä länsirinteellä 678 metrin korkeudessa. Puistolle nimen antanut luola on kolmen eri korkuisen luolan sarja. Kaksi alinta on veden peitossa, ylin on yleensä kuiva. Luolissa on myös tippukiviä. Maanalainen järvi on syvimmillään 15 metriä syvä. Alimpaan luolaan pääsee veneellä kesällä ja syksyllä, muulloin se on kokonaan veden alla. Lähteet Turkin maantiede Antalyan maakunta Kansallispuistot
16,170
0.000194
0.00046
0.000774
0.000116
0.000282
0.003143
1774285
https://fi.wikipedia.org/wiki/Meri%20Eskola
Meri Eskola
Meri Eskola (s. 1974 Helsinki) on suomalainen kirjailija ja toimittaja, jonka esikoisromaani, Ehdin rakastaa häntä, julkaistiin keväällä 2023. Kirja on omaelämäkerrallinen ja kertoo Eskolan äidistä sekä hänen tekemästään itsemurhasta. Kuvataiteilija Uuno Eskola on Meri Eskolan isoisä. Teokset Lähteet Suomalaiset kirjailijat Vuonna 1974 syntyneet Elävät henkilöt
8,075
0.000204
0.000473
0.000751
0.000127
0.000278
0.002808
1774287
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomion%20saari
Tuomion saari
Tuomion saari on tuleva suomalainen kauhuelokuva, jonka ohjaa ja käsikirjoittaa Keke Soikkeli. Se kertoo joukosta nuoria aikuisia, jotka päättävät lähteä retkeilemään järvellä sijaitsevaan saareen, josta kerrotaan legendaa sinne aikanaan hirmutekonsa jälkeen karkotetusta lapsesta. Saarella ollessa he huomaavat, että tarinalla on kuin onkin todenperäisyyttä, kun pian jokin saarella alkaa vaania heitä. Elokuvan pääosassa nähdään ensimmäisessä elokuvaroolissaan Sonja Aiello. Muihin elokuvan näyttelijöihin lukeutuvat muun muassa Markku Pulli ja Konsta Hietanen. Pienellä budjetilla kuvattu elokuvan tekijätiimi koostuu sekä ammattilaisista kuin myös alan harrastajista, eikä Suomen elokuvasäätiö ole myöntänyt elokuvalle mitään tukea. Elokuvaa kuvattiin Kouvola ja Iitissä. Elokuvan ensi-ilta on 29. joulukuuta 2023. Lähteet Aiheesta muualla Virallinen kotisivu Virallinen traileri – YouTube Suomalaiset kauhuelokuvat Tulevat elokuvat Vuoden 2023 suomalaiset elokuvat
9,818
0.000204
0.000477
0.000751
0.000129
0.000277
0.002731
1774294
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laura%20Finska
Laura Finska
Laura Finska (s. 1996) on suomalainen kirjailija, jonka esikoisromaani, Muut esille tulevat asiat, julkaistiin keväällä 2023. Kirja kertoo Helsinkiin sijoittuvasta romanssista. Teokset Lähteet Suomalaiset kirjailijat Vuonna 1996 syntyneet Elävät henkilöt
13,308
0.000211
0.000492
0.000748
0.000136
0.000275
0.002563
1774295
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lois%20Armas
Lois Armas
Lois Armas (s. 1987 Venezuela) on suomalainen kirjailija, jonka esikoisromaani, Flora, julkaistiin keväällä 2023. Kirja kertoo Flora-nimisestä henkilöstä, joka muuttaa parisuhteen perässä Suomeen. Teokset Lähteet Suomalaiset kirjailijat Vuonna 1987 syntyneet Elävät henkilöt
15,597
0.000211
0.000492
0.000748
0.000136
0.000275
0.002548
1774303
https://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikan%20hovitaide
Afrikan hovitaide
Afrikan hovitaide painottaa hallitsijoiden poliittista vaikutusvaltaa ja viittaa siihen harvinaisten, arvokkaiden ja kalliiden materiaalien välityksellä. Afrikassa kuninkuuden määritelmä vaihtelee. Se voi olla sotilasvallan voimaa, legitimiteetin osoittamista pyhissä rituaaleissa, statukseen viittaamista sosiaalisessa hierarkiassa tai materiaalista erottautumista varaudella. Ne kaikki tulevat esiin hovitaiteessa. Euroopan vallanpitäjien tavoin myös Afrikan kuninkaat ja johtajat suosivat hovitaiteiden kehittämistä, olipa kyse muutamien kylien suuruisista valtioista tai suurista imperiumeista. Taustaa Ensimmäiset eurooppalaiset, jotka vierailivat 1500-luvulla Kongon kuningaskunnassa, hämmästyivät sitä, että kuningas asui yhtä yksinkertaisesti kuin alamaisensa, ja että hänen aineellinen omaisuutensa oli vähäistä. Se koostui muutamasta nukkumiseen käytetystä matosta, joistakin saviastioista ruuan tekemiseen ja muutamista kalabasseista palmuviinin juomiseen. Yleensä perinteisten afrikkalaisten yhteiskuntien talous ei sallinut vaurastumista. Vaikka monarkioissa oli vähän esineistöä, joissakin niistä käsityö saattoi olla rikkaampien hovien tasolla. Niissä valtioissa, joiden talous perustui osittain eurooppalaisten kanssa käytävään kauppaan, varallisuus salli kuninkaan ja ylimystön rikastumisen. Näin oli Länsi-Afrikassa Beninin kuningaskunnassa (nykyisessä Etelä-Nigeriassa), Dahomeyn kuningaskunnassa (nykyisessä Beninissä), ja Keski-Afrikassa Kongon kuningaskunnassa. Joissakin näistä hovitaiteiden ja seremonioiden loisto tuli melko vaikuttavaksi. Loistosta huolimatta kaikki mustan Afrikan hovitaiteet liittyvät niiden maanviljely-yhteiskunnan juuriin. Taiteet Monarkia ja sen instituutiot ilmaisivat voimaansa etuoikeutettuina. Hovitaiteisiin kuuluivat kuvanveiston eri alat, sekä tekstiili ja pukutaide, kehotaide, arkkitehtuuri, tanssi, musiikki ja laulu. Myös etiketin vaatimat eleet ja kieli kuuluivat siihen, kuten eurooppalaisissakin hoveissa. Lisäksi esimerkiksi Ruandan ja Bugandan kuningaskunnissa kehittyi myös runotaide. Ruandan hovissa historiallisten ja pastoraalisen eeppisen runouden laulaminen ja lausuminen oli tarkoitettu tutsien nuorelle ylimystölle. Artesaanien valmistamat esineet tarkoitettiin kuninkaille ja aristokratian jäsenille, ja ne käsittivät koko käyttöesineiden kirjon. Hovitaiteeseen kuuluivat arvomerkit, kuten erilaiset kepit ja sauvat, kärpäslätkät, seremonialliset aseet ja kruunut. Muita olivat istuimet, pään tuet, astiat (meikkaus- ja nuuskarasiat, maljat, ruutilaatikot) koristeluun tarkoitetut kaulakorut, riipukset, rannekkeet ja kammat, sekä muut esineet, kuten piiput. Työn laatu ja koristelu oli rikasta, ja esineiden muodon kehitys ilmaisi niiden käyttötarkoitusta. Regaalit Valmistettujen esineiden joukossa oli sellaisia, jotka oli käytön, pukeutumisen, materiaalin tai muodon takia varattu kuninkaalle. Regaalit eli kuninkaan tunnusmerkit ovat monarkian kaikkein pyhimpiä esineitä, koska ne materialisoivat monarkian periaatteen sekä historian. Niiden esilläolo vahvisti kuningaskunnan ja sen hallitsijan olemassaolon. Ne eivät kuitenkaan olleet aina peräisin hovin taiteellisesta tuotannosta. Monet regaaleista eivät koskaan olleet esillä julkisesti, eikä niissä ole aina koristelua. Jotkin näistä regaaleista, kuten Kultainen tuoli, jolle Ghanan monarkian Ašantin pyhä luonne perustuu, saatettiin ”reprodusoida”, jolloin kuningas ja päähallitsijat saattoivat omistaa samanlaisia. Taiteilijat Hovin taiteilija-artesaanit olivat yleensä ammattilaisia, kuten seppiä, valureita, kutojia, kaivertajia, kuvanveistäjiä, kultaseppiä. He omistivat työnsä kuningassuvulle ja aristokratialle. Suurissa kuningaskunnissa, kuten Beninissä, Dahomeyssa ja Ašantissa artisaanit kuuluivat kiltoihin. Niitä johti päällikkö, jonka korkea asema salli hänen puuttuvan kuninkaan asioihin, erityisesti uskonnollisiin kysymyksiin. Artisaanien kokoontuminen yhteen paikkaan ja heidän nauttimansa suojelu aiheutti sen, että he tuottivat suuria määriä taideteoksia, joiden ikonografia ja tyyli poikkesi populaaritaiteista. Tämä varsinkin Beniniissä ja Nigeriassa sekä Ašantin konfederaatiossa. Näiden artisaanien tuottama esineistö on suurin Afrikan historiassa tunnettu. He olivat usein peräisin monista eri etnisistä ryhmistä, koska sotien takia hallitsijat toivottivat aina joko ulkomaalaisia tervetulleiksi, tai sijoittivat heitä ryhmiin pakolla. Tämä käytäntö piti yllä teknisen ja esteettisen tiedon vaihtoa, sekä eri muotojen ja aiheiden perusteita ja niihin liittyviä merkityksiä. Muslimitaiteen vaikutus Muslimitaiteen vaikutusta on havaittu ikonografiassa ja jopa Akan-taiteen rakenteessa (Norsunluurannikko ja Ghana), sekä erityisesti Ašantien esineissä. Filigraanijalokivissä, pakottamalla tehdyissä metallilaatoissa, kankaissa ja erilaisissa esineissä olevissa koristeissa on muslimitaiteen aspekteja. Ornamentit Ornamenteilla on kaksi tarkoitusta. Jokainen esine voi olla koristeltu ja kaunisteltu, mutta toisaalta ornamentti voi olla kuvaus. Jokainen koristeaihe voi tulla kuninkaallisen vallan symboliksi, ja ornamenttien runsaus voi myös viitata embleemeihin. Tämän esitystavan valinta, joka on läsnä usein hovitaiteessa, ilmentää selvää pyrkimystä vallan kirjaamiseen jokaiseen mahdolliseen pintaan ja näin vahvistaa sen läsnäoloa. Dogmaattisuus ja alkuperäisyys Koska hovitaide pyrki osoittamaan ja kuvaamaan hallitsijan suuruutta, sillä oli vaara tulla dogmaattiseksi. Tästä todistavat Beninissä lähes samanlaiset kuninkaita muistuttavat messinkilaatat ja patsaat. Usein hallitsijat rohkaisivat taiteellista pyrkimystä alkuperäisyyteen. Afrikkalaisen taiteen kehitys johtui hovitaiteilijoiden ja artisaanien kehittymisestä. Se näkyi kuninkaiden ja päälliköiden näköispatsaissa, jotka turvautuvat realistisiin, naturalistisiin periaatteisiin. Beninin pronssit Beninin pronsseilla tarkoitetaan Beninin kuningaskunnan kuninkaiden palveluksessa olevien taiteilijoiden tekemiä messinki- ja pronssiesineitä. Varhaisimmat Beninin pronssit juontuvat 1200-luvulta, jolloin kuningas Oguola pani alulle metalliin valettujen esineiden käsityötuotannon. Beninin pronssit ovat reliefilaattoja ja patsaita. Reliefeissä on kuvattu taruja ja myyttejä. Niissä on kuninkaita, sotilaita, pappeja, eläimiä, hirviöitä, kääpiöitä ja portugalilaisia sotilaita 1400-luvun varustuksessa. Beninissä tehdyt messinkipatsaat oli tarkoitettu esi-isiä kunnioittaviin alttareihin. Varhaisimmissa on ohut valukerros ja melko naturalistisia piirteitä. Joidenkin on tulkittu esittävän kuninkaita, ja toisten tärkeitä kaatuneita vihollisia, kuten Igboja. Ne sijoitettiin erillisiin sota-alttareihin, joiden tehtävä oli vahvistaa Beninin sotilaallista menestystä alueellisten laajentumisten aikana. Noin vuosina 1500–1750 valmistuneiden veistospäiden on tulkittu esittävän yleensä vain beniniläisiä kuninkaallisia. Pää-aiheisia veistoksia tehtiin beniniläisen ylhäisön muiston kunniaksi myös puusta ja savesta, jolloin materaalin käyttö merkitsi sosiaalista asemaa. Digital Benin -verkkosivustoon tutkijat eri maista ovat koonneet tiedot 5246:sta Beninistä peräisin olevasta taide-esineestä, joita on 131 instituutiossa 20 maassa. Esimerkiksi Tukholman Etnografisessa museossa on 53 esinettä Beninin kuningaskunnasta. Palautukset Afrikasta ryöstettyjä esineitä on alettu palauttamaan Euroopan ja Yhdysvaltain museoista ja kokoelmista Afrikkaan. Keskustelua on herättänyt erityisesti ns. Beninin pronssien sijoitus ja omistus. Nigerian presidentti Muhammadu Buhari antoi hallintokautensa lopussa toukokuussa 2023 asetuksen, jossa määrätään Beninin nykyinen kuningas, oba Ewuare II – entisen hallitsijasuvun perillinen – kaikkien Nigeriaan palautettujen ja palautettavien Beninin taideteosten omistajaksi. Oba voi päättää, missä esineitä pidetään näytteillä vai näytetäänkö niitä ollenkaan. Presidentin asetuksessa sallitaan nimenomaisesti, että oba voi säilyttää palautettuja esineitä muurien sisällä olevassa palatsissaan. Oballa ei ole velvollisuutta näyttää niitä kenellekään. Katso myös Afrikan historia Hovitaide Lähteet Aiheesta muualla Digital Benin verkkosivut Afrikkalainen kulttuuri Taide maittain
61,311
0.000203
0.000477
0.000759
0.000129
0.000275
0.002762
1774309
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamattukoulu
Raamattukoulu
Raamattukoulu on erityisesti 1970-luvulla yleistynyt ja kasvanut Raamatun kouluttamisen ja opettamisen muoto. Monet kristilliset järjestöt tunnistivat tarpeen Raamatun kouluttamiselle ja raamattukoulu on ollut erityisen hyödyllinen heille, jotka eivät aikoneet ryhtyä pastoreiksi. Myöhemmin monet kirkot ovat ottaneet mallia raamattukouluista. Raamattukoulujen tyypillinen tausta on kristillisen fundamentalismin opetusperinteessä. Raamattukouluilla on kuitenkin eroja työtavoissa, kohderyhmissä sekä teologiassa. Raamattukoulut ovat vahvistaneet kiinnostusta Raamatun tutkimista kohtaan sekä välittäneet tunnustuskuntien oppikäsityksiä. Ruotsissa Ruotsin raamattukouluja yhdistää koulujen yksinkertaisuus, mikä johtuu tiukasta budjetista ja alhaisista opintomaksuista. Raamattukouluun ei myöskään ole saanut opintotukea. 1980-luvulla koulujen kehityksessä on siirrytty yhä enemmän suuntaan, jossa on korostettu opetuksen sijasta Raamatun ilmoituksellista luonnetta. Samanaikaisesti myös seurakunnat ovat tarjonneet yhä enemmän järjestelmällistä Raamatun opetusta. Ruotsin lähetysseura on avannut raamattulinjoja Jönköpingiin 1974, Karlskogaan 1978, Lidingöön 1982, Kalixiin ja Göteborgiin 1984 sekä Härnösandiin 1985. Lähteet Viitteet Evankelioimisliike Kristillinen kasvatus
30,764
0.000211
0.000496
0.000751
0.00014
0.000267
0.002487
1774315
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sammuttij%C3%A4ng%C3%A4n-Vaijoenj%C3%A4ng%C3%A4n%20soidensuojelualue
Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualue
Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualue ( inarinsaameksi Samudjeegi–Vaijuvjeegi jeegijsuojâlemvijðodâh, pohjoissaameksi Sámmotjeakki–Vádjohjeakki jekkiidsuodjalanguovlu) on luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Kaldoaivin erämaa-alueen lounaisosassa. Alue on Suomen suurin yhtenäinen suoalue. Suurin osa soidensuojelualueesta sijaitsee Inarin kunnassa, mutta pohjoisosa on Utsjoen puolella. Alue on Suomen valtion omistuksessa ja kuuluu kansainvälisen kosteikkojen suojelusopimuksen mukaisiin Ramsar-alueisiin. Luonto Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualueella on monenlaisia luonnonympäristöjä, kuten soita, virtaavia vesiä, lampia, järviä ja tunturikoivikkoa. Alueella on sekä aapa-, että palsasoita. Alueen läpi virtaa Vaijoki (inarinsaameksi Vaijuuhâ, pohjoisssaameksi Vaddjohka) sekä sen sivu-uomia. Suojelualue on tärkeä vesilintujen ja kahlaajien pesintäalue, ja siellä on havaittu pesivän useita vaarantuneita sekä uhanalaisia lintulajeja. Korkein kohta alueella on 310 metriä ja matalin 190 metriä merenpinnan yläpuolella. Soidensuojelualueella ei ole retkeilypalveluita, kuten merkittyjä reittejä, laavuja tai muita leiriytymispaikkoja, mutta alueella kulkee joitakin moottorikelkkauria. Lähteet Suomen Ramsar-alueet Suomen suot Inarin luonto Utsjoen luonto Lapin maakunnan luonnonsuojelualueet
26,159
0.000204
0.000477
0.000755
0.000128
0.000277
0.002762
1774319
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fortuna%20Silver%20Mines
Fortuna Silver Mines
Fortuna Silver Mines on kanadalainen kaivosyhtiö, joka operoi viittä kaivosta ja tuottaa kultaa, hopeaa, lyijyä ja sinkkiä. Yhtiön nimestä huolimatta sen päätuote on kulta. Yhtiöllä on toimintaa Latinalaisessa Amerikassa ja läntisessä Afrikassa. Historia Yhtiö on perustettu vuonna 2005, ja sen ensimmäinen kaivos oli Caylloma-hopeakaivos Perussa. Sen onnistuneen operoimisen jälkeen yhtiö investoi San Jose -hopeakaivokseen Meksikossa, joka avattiin ja joka kerrytti yhtiölle kassavaroja. Vuonna 2016 yhtiö osti argentiinalaisen kasaliuotukseen perustuvan Lindero-kultakaivosprojektin, jonka rakentaminen myöhästyi ja ylitti budjetin. Vuonna 2021 yhtiö fuusioitui Afrikassa toimineen Roxgoldin kanssa ja sai fuusiossa burkinafasolaisen Yaramoko-kaivoksen ja norsunluurannikkolaisen Seguela-projektin. Projekti oli fuusiohetkellä rakentamispäätöstä vaille valmis. Kaivoksen ensimmäinen kultaerä valettiin toukokuussa 2023. Toukokuussa 2023 ilmoitti hankkivansa Chesser Resources -yhtiön ja sen senegalilaisen Diamba Sud -kultakaivosprojektin. Kaivokset Yhtiöllä on viisi toiminnassa olevaa kaivosta. Caylloma, Peru (hopea sekä lyijyä ja sinkkiä) San Jose, Meksiko (pääasiassa hopea, myös kultaa) Lindero, Argentiina (kultaa kasaliuotuksella) Yaramoko, Burkina Faso (kulta) Seguela, Norsunluurannikko (kulta) Projektit Diamba Sud, Senegal (kulta) Lähteet Aiheesta muualla https://fortunasilver.com/ Kanadalaiset kaivosyhtiöt Kullankaivuu
43,523
0.000208
0.000484
0.000748
0.000134
0.000273
0.002609
1774323
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koutajoki%20%28Keitele%29
Koutajoki (Keitele)
Koutajoki on Pohjois-Savossa Keiteleellä sijaitseva joki, joka on 14 kilometriä pitkä ja se muodostaa valuma-alueensa 30 kilometriä pitkän pääuomansa alajuoksun osuuden. Yleistä Koutajoen jokilaakso on muodostunut Keiteleen drumliinikentässä luoteis-kaakko -suuntaisten drumliiniharjanteiden väliin. Tämä on vaikuttanut myös joen virtaamissuuntaan, joka on kohti kaakkoa. Joki alkaa Leppäselällä Koutajärven Etelälahden kaakkoispäästä. Se virtaa aluksi viljelymaiden lounaispuolella Lampilankorven soistuneen metsämaan läpi. Alue on tiheään ojitettua ja ojat on johdettu suoraan jokeen. Noin 2,5 kilometrin jälkeen joki virtaa kolme kilometriä Jauhialan peltoalueiden läpi. Hoikankosken kohdalla joki tekee mutkan, putoaa 2,0 metriä ja virtaa sitten kylätien sillan ali. Joki etenee suoraan kohti kaakkoa tehden kuitenkin pientä paikallista mutkittelua (meanderoi). Noin 2,5 kilometriä Jauhialan peltojen jälkeen joki kohtaa Kansanmäen drumliinin, jonka se kiertää siirtymällä puoli kilometriä etelään. Hamulan kylässä se virtaa Kansanmäen ja Kapulakankaan drumliinien välistä ja alittaa seututien 552 sillan. Sillan alapuolella sijaitsee Nahkakoski, jossa sijaitsee 50 metriä pitkä ja 5 metriä leveä koski. Koskessa on 0,8 metrinen pudotus. Nahkakoskesta on 1,5 kilometriä matkaa Nilakan Jokilahteen, jonne joki laskee Jokiniemen suojassa. Hydrologiaa Koutajoen valuma-alueen pinta-ala on 96,5 neliökilometriä ja sen järvisyys on 12 %. Joen virtaamaksi on Vesihallituksen vuonna 1980 julkaistussa Koski-inventoinnissa ilmoitettu 0,9 kuutiometriä sekunnissa. Historiaa Jauhialassa sijaitsevalla Hoikankoskella (tai Koikankoski) on pudotusta 2,0 metriä, johon on vuonna 1919 rakennettu vesimylly. Alajuoksulla sijaitsevassa Nahkakoskessa on ollut pato ja vesimylly, jonka toiminta Vesihallituksen Koski-inventoinnissa ilmoitettu loppuneen 1930. Vesistösuhteita Koutajoki sijaitsee Kymijoen vesistöalueessa (14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Nilakan alueella (14.73), jossa se muodostaa Koutajoen valuma-alueella (14.732) pääuoman viimeisen osuuden. Pääuoman pituus on Paikkatietoikkunan mukaan 29,2 kilometriä, johon voidaan lisätä 2,5 kilometriä yläjuoksun ojia. Pääuoman kokonaispituudeksi tulee silloin 31,7 kilometriä eli yli 30 kilometriä. Pääuomasta jää Koutajoelle alajuoksua noin 14 kilometriä. Valuma-alueen keskusjärvi on Koutajärvi, johon suuri osa valuma-alueen vesistä kerääntyy. Koutajoella ei ole merkittäviä sivu-uomia, vaikka sen vesistöalue on tiheään ojitettua. Ainoat joen alueella sijaitsevat järvet ovat Etelälampi (5 ha) ja Lampilanlampi, joiden yhteinen laskuoja yhtyy jokeen sen yläjuoksulla. Lähteet Suomen joet Nilakan alue Keiteleen luonto
28,769
0.000184
0.000469
0.000832
0.000111
0.000244
0.003616
1774327
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96rebron%20linna
Örebron linna
Örebron linna on 1200-luvulla perustettu linna Svartån-joessa sijaitsevalla saarella Ruotsin Örebrossa. Kaarle-herttuan toimesta se ehostettiin renessanssityyliseksi palatsiksi 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa. Seuraavina vuosikymmeninä linnaa käytettiin lähinnä vankilana ja se pääsi ränsistymään. Carl Hårlemanin ja C. J. Cronstedtin johdolla sitä kunnostettiin 1750- ja 1760-luvuilla, jolloin siitä tehtiin maaherran residenssi. Linnan nykyinen ulkoasu on 1890-luvun lopulta. Lähteet Aiheesta muualla Vaasalinnat Örebron läänin linnat linna
21,473
0.000211
0.000488
0.000748
0.000136
0.000275
0.002579
1774329
https://fi.wikipedia.org/wiki/Honaz
Honaz
Honaz () on vuori Turkissa, Denizlin maakunnassa. Vuori ja sitä ympäröivä alue on kansallispuisto vuodesta 1995. Siellä kasvaa useita kotoperäisiä kasvilajeja. Lähteet Turkin vuoret
9,570
0.000211
0.000488
0.000748
0.000136
0.000273
0.002548
1774330
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilgaz
Ilgaz
Ilgaz () on vuoristo Turkissa, Çankırın maakunnassa. Vuoristo ja sitä ympäröivä 1 118 hehtaarin alue on kansallispuisto vuodesta 1976. Vuorilla kasvaa havumetsää, jossa elää villisikoja, susia, karhuja ja kettuja. Ilgazin hiihtokeskus toimii 2 850 metrin korkeudessa. Lähteet Turkin vuoret
21,586
0.000212
0.000488
0.000748
0.000136
0.000277
0.002563
1774334
https://fi.wikipedia.org/wiki/Inger%20Lise%20Rypdal
Inger Lise Rypdal
Inger Lise Rypdal (o.s. Andersen; s. 14. joulukuuta 1949 Østre Toten) on norjalainen laulaja ja näyttelijä. Hän nousi suosioon vuonna 1968 kappaleilla Fru Johnsen ja Rome & Julie. Laulamisen lisäksi Rypdal on luonut uraa näyttelijänä sekä elokuvissa että teatterimusikaaleissa. Rypdalin sisko on laulaja Maj Britt Andersen. Vuosina 1969–1985 Rypdal oli naimisissa jazzmuusikko Terje Rypdalin kanssa. Lähteet Aiheesta muualla Norjalaiset laulajat Norjalaiset näyttelijät Vuonna 1949 syntyneet Elävät henkilöt
25,383
0.00021
0.000488
0.000751
0.000136
0.000273
0.002548
1774336
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iroh
Iroh
Iroh on Avatar-sarjassa esiintyvä hahmo. Hän on Zukon setä ja opettaja. Hän oli ennen Tulikansan armeijan kenraali ja Tulen valtias Azulonin perijä, kunnes aseman otti hänen veljensä, Ozai. Poikansa Lu Tenin kuolemasta asti Iroh on ollut hyvin rauhantahtoinen ja leppoisa vanha mies, mutta on mahtava tulentaitaja ja kohtelee Zukoa kuin omaa poikaansa. Hän on myös Valkoisen Lootuksen seuran, eri kansoihin kuuluvien vanhusten muodostaman salaseuran, suurmestari. Toisin kuin muut tulentaitajat, hän ei ammenna voimaansa vihasta, vaan salaisuuksista, jota oppi lohikäärmeiltä ja Aurinkosotureiden heimolta. Animaatiosarjoissa Avatar Avatar-animaatiosarjan ensimmäisellä ja toisella kaudella Iroh matkustaa Zukon kanssa ja yrittää auttaa tätä nappaamaan Aangia. Toisen kauden keskellä he erkaantuvat hetkeksi. Kuitenkin pian samalla kaudella matkustavat taas yhdessä Ba Sing Seihin, jossa he alkavat teen keittäjiksi ja tarjoilijoiksi. Irohin tee on niin hyvää, että he saavat pian oman teehuoneensa. Saman kauden lopussa Azula huijaa Zukon pettämään Irohin ja tämä pidätetään. Vankilassa Iroh alkaa salaa voimistelemaan ja karkaa voimakkaampana vähän ennen kuin Zuko pettää isänsä. Kolmannen kauden lopussa Aangin kadottua Zuko, Katara, Sokka, Toph ja Suki etsivät ja löytävät Irohin. Kun Zuko menee tapaamaan Irohia, hän pelkää, ettei tämä anna hänelle anteeksi. Kuitenkin kun hän kertoo olevansa pahoillaan, ja että tietää nyt oman kohtalonsa, joka on pysäyttää Ozai, Zukon yllätykseksi Iroh halaa häntä ja paljastaa, että ei ollut vihainen, vaan surullinen, kun pelkäsi Zukon kadottaneen tiensä. Zuko kuitenkin onnistui löytämään sen ihan itse. Iroh kuitekin kieltäytyy lähtemästä taistelemaan Ozaita vastaan, koska se on avatarin tehtävä ja se näyttäisi siltä, että hän tappaisi veljensä vallan takia. Hän kuitenkin hyökkää muiden Valkoisen Lootuksen seuran jäsenien kanssa Ba Sing Seihin ja onnistuu valloittamaan sen takaisin. The Legend of Korra The Legend of Korra -sarjassa Iroh, saatuaan työnsä tehtyä, on jättänyt fyysisen kehonsa ja maailman ja muuttanut henkimaailmaan. Hän asuu siellä henkien kanssa. Hän on henkimaailmassa neuvonut Korraa, Jinoraa, Tenziniä, Bumia ja Kyaa. Avatarin hahmot Kuvitteelliset kuninkaalliset‎ Kuvitteelliset kamppailulajien harrastajat‎ Kuvitteelliset kenraalit‎ Kuvitteelliset elävät kuolleet‎
30,723
0.000176
0.000435
0.000835
0.000098
0.000294
0.004181
1774338
https://fi.wikipedia.org/wiki/Portinvartijuus
Portinvartijuus
Portinvartijuus tarkoittaa viestinnässä päättämistä siitä, mikä osa yhteiskunnallisesta informaatiosta pääsee etenemään viestintäkanavia pitkin ja missä muodossa. Portinvartijat ovat henkilöitä, jotka valitsevat laajasta informaatiovirrasta ne viestit, jotka tavoittavat vastaanottajat, kuten lehtien lukijat, television katsojat ja Internetin käyttäjät. Portinvartijoiden työhön kuuluu yhtäältä tiedon välittäminen, toisaalta tiedon suodattaminen, rajoittaminen ja muokkaaminen. Portinvartijateorian kehitti sosiaalipsykologi Kurt Lewin. Hän oli kiinnostunut ymmärtämään, miten ihminen voi saada aikaan laajalle levinneitä muutoksia yhteiskunnassa. Lewin mallinsi ruoka-aineiden tietä perheiden ruokapöytään eri kanavia pitkin ja etsi tehokkaimpia keinoja vaikuttaa kansalaisten ruokailutottumuksiin. Hän havaitsi, että perheiden ruokailutottumuksissa portinvartijana toimii perheenäiti, joten tehokkainta oli vaikuttaa häneen. Lewin laajensi portinvartijateoriansa ruoan etenemisestä uutisten etenemiseen kommunikaatiokanavissa. Mediatutkijoiden mukaan portinvartijuus voidaan jakaa viideksi tasoksi. Yksilötasolla portinvartijan ratkaisuihin vaikuttavat hänen arvonsa, persoonallisuutensa ja taustansa. Rutiinitasolla tiedon etenemiseen eri kanavia pitkin vaikuttavat toimittajien työn rutiinit, aikapaine ja ritualistiset käytännöt sekä uskomukset siitä, mitä yleisö haluaa. Organisaatiotasolla portinvartijuuteen vaikuttavat organisaation omat säännöt, arvot ja käytännöt sekä sen sisäiset ja ulkoiset suhteet. Institutionaalisella tasolla portinvartijoihin vaikuttavat eri yhteiskunnalliset voimat, kuten poliittiset toimijat ja niiden säätämät lait. Järjestelmätasolla portinvartijoiden valintaa ohjaavat yhteiskuntajärjestelmä, historia, ideologiat ja kulttuuri, minkä seurauksena portinvartijuus eroaa eri maiden välillä. Perinteisessä mediassa portinvartijoina toimivat esimerkiksi lehtien toimituspäälliköt. Internetin ja sosiaalisen median myötä portinvartijuus on mullistunut, sillä ne ovat tuoneet paljon tietoa ihmisten saataville ja vähentäneet perinteisen median portinvartijoiden merkitystä. Toisaalta perinteisen median portinvartijoiden tilalle ovat tulleet sosiaalisen median suuryritykset, kuten Meta, jotka säätelevät omilla julkaisualustoillaan näkyvää tietoa. Uudenlaisiksi portinvartijoiksi ovat nousseet Internetin käyttäjän omat verkostot sekä algoritmit, jotka valitsevat vastaanottajan näkemät viestit. Portinvartijuudessa on kyse sekä tekniikasta että yhteiskunnallisesta vallankäytöstä ja vastuusta. 1900-luvun loppupuoliskolla journalistisen portinvartijuuden keskeisiksi määreiksi ovat nousseet objektiivisuus ja velvollisuus tarjota julkisen keskustelun kannalta relevanttia informaatiota. Poliittisen paineen alla Internetin julkaisualustat saattavat poistaa ja jättää julkaisematta esimerkiksi laitonta sisältöä, vihapuhetta ja disinformaatiota. Autoritaariset hallinnot ovat toisinaan sulkeneet koko Internetin omilta kansalaisiltaan esimerkiksi poliittisten kriisien ajaksi. Kiinassa on käytössä valtion pystyttämä ”suuri palomuuri”, joka rajoittaa ulkomaisen Internetin näkyvyyttä voimakkaasti ja pyrkii piilottamaan kansalaisilta poliittiset vaihtoehdot. Länsimaissa Internetin portinvartijat ovat rajoittaneet esimerkiksi äärioikeistolaiseksi tai muunlaiseksi ekstremismiksi määriteltyjä sisältöjä ja niiden levittäjiä. Katso myös Digimarkkinasäädös Lähteet Kirjallisuutta Viestintä
26,265
0.000202
0.000477
0.000763
0.000128
0.000273
0.002777
1774340
https://fi.wikipedia.org/wiki/Steve%20Scalise
Steve Scalise
Steve Scalise (s. 6. lokakuuta 1965 New Orleans, Louisiana, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko, joka on toiminut Yhdysvaltain edustajainhuoneen enemmistöjohtajana tammikuusta 2023 lähtien. Scalise on toiminut myös edustajainhuoneen enemmistön piiskurina 2014–2019 ja vähemmistön piiskurina 2019–2023. Hän on edustanut Louisianan osavaltion 1. vaalipiiriä Yhdysvaltain edustajainhuoneessa toukokuusta 2008 asti. Tausta Scalise syntyi New Orleansissa ja hän on yksi kolmesta lapsesta. Scalisen valmistuttua Archbishop Rummel High Schoolista, hän pääsi opiskelemaan Louisianan osavaltionyliopistoon. Hän suoritti pääaineenaan tietojenkäsittelytieteen tutkinnon ja opiskeli sivuaineena valtiotiedettä. Scalise on ollut lapsuudesta asti innostunut politiikasta. Lapsena hän värjäsi pyöränsä republikaanien väreillä ja ajeli naapurustossa vaalien alla, jotta ohikulkijat menisivät äänestämään. Scalise liittyi republikaaneihin 18-vuotiaana ja toimi vapaaehtoisena George H. W. Bushin presidentinvaalikampanjassa 1988. Ura Valmistumisen jälkeen Scalise jatkoi uraa ohjelmistokehittäjänä ja myöhemmin hänestä tuli teknologiayrityksen markkinointijohtaja. 1990-luvun puolivälissä hän alkoi osallistumaan Louisianan poliitiikkaan ja toimi osavaltion edustajainhuoneen jäsenenä vuosina 1996–2008. Scalise toimi hetken aikaa osavaltion senaatissa, kunnes hänet valittiin erityisvaaleissa Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen toukokuussa 2008. Scalisen asema edustajainhuoneessa vahvistui vuonna 2012, kun hänet valittiin ohjaamaan 160 republikaanin tutkimuskomiteaa. Vuonna 2014 hän voitti kisan Yhdysvaltain edustajainhuoneen enemmistön puoluepiiskurin paikasta. Scalise oli harjoittelemassa vuosittaiseen kongressin baseball-peliin viiden muun kongressin edustajan kanssa kesäkuussa 2017, kun poliittisesti motivoitunut henkilö alkoi ampumaan heitä kohti. Scaliseen osui yksi laukaus, kun muihin edustajiin ei osunut. Osuma vaati useita leikkauksia ja hän oli pitkään sairauslomalla. Ampuja oli äärivasemmistolainen, joka oli vihainen Donald Trumpille. Välivaalien 2022 jälkeen näytti siltä, että silloinen republikaanien johtaja Kevin McCarthy oli nousemassa puhemieheksi. Scalise valittiin siten enemmistöjohtajaksi. McCarthyn valintaa kuitenkin asettui vastustamaan oman puolueen edustajia ja hänet valittiin vasta 15. äänestyskierroksella. McCarthyn toimikausi jäi kuitenkin lyhyeksi, kun hänet äänestettiin ulos tehtävästään syyskuussa 2023. Scalise pyrki ehdokkaaksi puhemieheksi, mutta ei onnistunut saamaan puolueen äärilaidan tukea. Lopuksi puhemieheksi valittiin Mike Johnson 25. lokakuuta 2023. Poliittisia näkemyksiä Scalise kannattaa pienempiä veroja, vastustaa aborttia ja samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Scalise oli yksi republikaaneista, jotka vastustivat vaalituloksien vahvistamista, kun kongressi kokoontui vahvistamaan Joe Bidenin vaalivoittoa 6. tammikuuta 2021. Hän tuomitsi samana päivänä tapahtuneen Yhdysvaltain kongressitalon valtauksen väkivallan. Hän on saanut "A+" -luokituksen NRA:lta aseiden omistajien oikeuksien puolustamisesta. Yksityiselämä Scalise on roomalaiskatolinen. Hän meni naimisiin maaliskuussa 2005 Jennifer Ann Letullen kanssa ja heillä on poika ja tytär. Scalise on pitkäaikainen New Orleans Saintsin kannattaja. Lähteet Aiheesta muualla Elämäkerta kongressin sivustolla Steve Scalise sivu edustajainhuoneen sivustolla Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsenet Yhdysvaltain edustajainhuoneen enemmistöjohtajat Yhdysvaltalaiset republikaanipoliitikot Vuonna 1965 syntyneet Elävät henkilöt
7,897
0.000203
0.000477
0.000759
0.00013
0.000273
0.002731
1774343
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yedig%C3%B6llerin%20kansallispuisto
Yedigöllerin kansallispuisto
Yedigöllerin kansallispuisto eli Seitsemän järven kansallispuisto on luonnonsuojelualue Turkissa, Bolun maakunnassa. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1965 ja sen pinta-ala on 1623 hehtaaria. Puiston nimessä mainitut seitsemän järveä ovat Büyükgöl, Deringöl, Seringöl, Nazlıgöl, Sazlıgöl, Incegöl ja Küçükgöl. Puisto on suosittu ulkoilualue, joka tunnetaan kauniista maisemistaan, etenkin metsän reunustamista järvistä ja lammista. Siellä elää kauriita, villisikoja, kettuja ja oravia. Vuodesta 1969 järviin on myös istutettu kirjolohia, joiden kalastmainen on suosittu harrastus. Lähteet Turkin maantiede Kansallispuistot Bolun maakunta
29,094
0.000209
0.000488
0.000751
0.000137
0.000271
0.002533
1774345
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anti-Hero
Anti-Hero
Anti-Hero on yhdysvaltalaisen laulaja-lauluntekijä Taylor Swiftin kappale vuodelta 2022. Kappaleen ovat säveltäneet ja tuottaneet Swift ja Jack Antonoff. "Anti-Hero" on ensimmäinen single Swiftin albumilta Swiftin studioalbumilta Midnights. Kappale julkaistiin albumin kanssa samaan aikaan 21. lokakuuta 2022. "Anti-Hero" nousi listaykköseksi muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Iso-Britanniassa. Yhdysvalloissa kappaleesta tuli Swiftin pisimpään listaykkösenä ollut kappale. "Anti-Hero" on yksi Swiftin menestyneimpiä kappaleita. Tyyli ja sanoitukset "Anti-Hero" on tyyliltään synth pop -musiikkia ja siinä on vaikutteita 1980-luvun rockista. Sanoitukset käsittelevät epävarmuuksia, itseinhoa ja mielenterveyden ongelmia. Kappale on omaelämänkerrallinen. Swiftin mukaan kappale kertoo myös siitä, miten hänen elämästään on tullut vaikeasti hallittavaa julkisuuden myötä. Julkaisu "Anti-Hero" on ensimmäinen single albumilta Midnights. Se julkaistiin albumin kanssa samaan aikaan 21. lokakuuta 2022. Swiftin ohjaama musiikkivideo ilmestyi samana päivänä. Kappaleesta on sittemmin julkaistu myös akustinen versio ja useita remix-versioita. Jack Antonoffin yhtye Bleachers on mukana yhdellä versiolla. Kappaleen liveversio on mukana Swiftin konserttielokuvassa Taylor Swift: The Eras Tour. Listasijoitukset "Anti-Hero" on yksi Swiftin kaupallisesti menestyneimmistä kappaleista. Kappale nousi listaykköseksi Yhdysvalloissa. Kappale oli listaykkösenä yhteensä kahdeksan viikkoa. Tammikuussa 2023 siitä tuli Swiftin pisimpään listan kärjessä ollut kappale. Lokakuussa 2023 kappale oli edelleen Billboard 100 -singlelistalla. Kappale nousi listaykköseksi myös useissa muissa kuten Australiassa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Indonesiassa ja Singaporessa. Se oli myös maailman suosituimpia kappaleita mittaavan Global 200 -listan kärjessä. Suomessa kappale nousi sijalle 10. Palkinnot Kappaleen musiikkivideo voitti kuusi palkintoa vuoden 2023 MTV Video Music Awards -gaalassa. Video valittiin muun muassa vuoden videoksi ja kappale vuoden lauluksi. Kappale voitti vuoden laulun palkinnon myös IHeartRadio Music Awards -gaalassa. Kappalelista Lähteet Aiheesta muualla Anti-Hero -kappaleen musiikkivideo Taylor Swiftin kappaleet Jack Antonoffin tuottamat kappaleet Vuoden 2022 kappaleet Yhdysvaltain singlelistan ykköset Britannian singlelistan ykköset Yhdysvaltalaiset synthpop-kappaleet
4,498
0.000203
0.000473
0.000755
0.000127
0.000277
0.002792
1774349
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pavel%20Mintjukov
Pavel Mintjukov
Pavel Mintjukov (s. 25. marraskuuta 2003 Moskova, Venäjä) on venäläinen jääkiekkoilija. Mintjukov edustaa NHL-joukkue Anaheim Ducksia. Ducks varasi hänet ensimmäisellä kierroksella kymmenennellä varausvuorolla vuoden 2022 NHL:n varaustilaisuudessa. Ennen NHL-uraansa Mintjukov pelasi OHL-juniorisarjassa Saginaw Spiritin ja Ottawa 67'sin joukkueissa. Hänen pelipaikkansa on puolustaja ja hänen kätisyytensä on vasen. Mintjukov on pelannut viisi NHL:n runkosarjan ottelua. Näissä otteluissa hän on tehnyt yhden maalin ja yhden syötön eli kaksi tehopistettä. Tilastot päivitetty 26. lokakuuta 2023. Lähteet Venäläiset jääkiekkoilijat Anaheim Ducksin pelaajat Anaheim Ducksin varaamat pelaajat Vuonna 2003 syntyneet Elävät henkilöt
2,150
0.0002
0.000471
0.000763
0.000124
0.000278
0.002884
1774351
https://fi.wikipedia.org/wiki/Punasavannisieppo
Punasavannisieppo
Punasavannisieppo (Empidornis semipartitus) on sieppoihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Pohjois- ja Itä-Afrikasta. Koko ja ulkonäkö Punasavannisieppo kasvaa noin 18 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Lajin pää, selkä ja siivet ovat hopeanharmaat. Punasavannisiepon rinta ja vatsa ovat oranssit. Levinneisyys ja elintavat Punasavannisiepon levinneisyysalue ulottuu Sudanin eteläosasta Tansaniaan. Lajin elinympäristöä ovat pensaikkoiset ja yksittäisiä puita kasvavat ruohomaat. Linnun ravintoa ovat hyönteiset. Punasavannisieppo rakentaa katetun pesän ruohoista ja risuista. Naaras munii kaksi tai kolme munaa. Lähteet Siepot
3,175
0.000209
0.000484
0.000748
0.000134
0.000277
0.00264
1774354
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik%20Fredrik
Henrik Fredrik
Henrik Fredrik, Walesin prinssi (; 19. helmikuuta 1594 Stirlingin linna, Stirling, Skotlannin kuningaskunta – 6. marraskuuta 1612 Lontoo) oli Skotlannin kuningas Jaakko VI:n (myöhemmin Englannin kuningas Jaakko I) ja Anna Tanskalaisen vanhin poika. Elämä ja ura Kruununperijän syntymä aiheutti riemua koko Skotlannissa. Henrik kastettiin 30. elokuuta juhlallisesti. Tuolloin hänet nimitettiin tavan mukaan Rothesayn herttuaksi ja hänelle annettiin arvonimi Great Steward and Prince of Scotland. Poika annettiin John Erskinen, Marin 2. jaarlin, ja tämän äidin Annabell Murray, Marin kreivittären, joka oli itse toiminut kuninkaan holhoojana, huostaan. Järjestely ei miellyttänyt kuningatarta. Kuningas antoi Marille 24. heinäkuuta 1595 määräyksen, jossa hän vaati tätä olemaan luovuttamatta Henrikiä Annalle tai Skotlannin parlamentille, jos kuningas kuolisi. Heinäkuun 1599 tienoilla prinssi asetettiin Adam Newtonin opetettavaksi. Vähän ennen kuningatar Elisabetin kuolemaa paavi Klemens VIII tarjoutui avustamaan kuningas Jaakkoa rahallisesti sillä ehdolla, että Jaakko siirtäisi prinssin koulutuksen hänen vastuulleen. Jaakko kieltäytyi ehdotuksesta. Elisabetin kuoltua Jaakko kirjoitti prinssille, josta oli nyt tullut Cornwallin herttua, kirjeen, jossa hän kehotti prinssiä olemaan muuttumatta "ylpeäksi tai röyhkeäksi, sillä kuninkaan poika ja perillinen olit ennenkin, etkä ole sen enempää nytkään". Jaakosta tuli Englannin kuningas vuonna 1603, ja hänen perheensä muutti etelään. Kuningatar ei halunnut menettää mahdollisesti viimeistä tilaisuuttaan saada prinssi pois Marin suvun käsistä, ja matkusti Stirlingiin ottaakseen prinssin mukanaan Englantiin. Suvun asiamiehet, jotka olivat tietoisia kuninkaan Marille aiemmin antamasta valtuutuksesta, kieltäytyivät jyrkästi hänen pyynnöstään. Marin kreivitär sai luvan viedä Henrikin Edinburghiin, ja 1. kesäkuuta Anna ja Henrik lähtivät Englantiin, ja kuun viimeisenä päivänä he saapuivat Windsoriin. Pyhän Yrjön juhlassa Windsorissa 2. heinäkuuta prinssille annettiin sukkanauharitarin arvo. Ruton leviämisen vuoksi prinssi siirrettiin samassa kuussa asumaan Windsorista Oatlandsiin, Surreyyn. Hän asui toisinaan myös Hampton Courtin palatsissa. Vuonna 1604 kuningattaren aloitteesta ehdotettiin prinssin avioliittoa Espanjan kuningas Filip III:n vanhimman tyttären ja Espanjan kruununperijättären Annan kanssa. Espanjan kuningas kuitenkin vaati, että prinssi lähetettäisiin Espanjaan, jossa hänet kasvatettaisiin katolilaiseksi, ja neuvottelut osoittautuivat turhiksi. Neuvotteluja jatkettiin turhaan uudelleen vuosina 1605 ja 1607. Elokuussa 1605 prinssi kirjoittautui sisään Oxfordin yliopiston Magdalen Collegeen. Hän piti kuitenkin enemmän urheiluharrastuksista, muun muassa ratsastuksesta, tenniksestä ja golfista, kuin opiskelusta. Hän oli erityisen kiinnostunut sekä meri- että sotilasasioista ja pyrki perusteellisesti hallitsemaan sotataidon kaikki osa-alueet. Prinssi oli hyvin säädyllinen käytökseltään ja osallistui säännöllisesti julkisiin jumalanpalveluksiin. 4. kesäkuuta 1610 Henrikistä tehtiin Chesterin jaarli ja Walesin prinssi, minkä jälkeen hän piti hovia St Jamesin palatsissa, joka oli varattu hänen asuinpaikakseen. Siellä kävi pian paljon enemmän ihmisiä kuin hänen isänsä luona, jonka sanotaan huudahtaneen kiukkuisesti poikansa suosioon viitaten: "Hautaako hän minut elävältä?". 10. lokakuuta 1612 Henrik sairastui vakavasti. Sairastumisen jälkeenkin hän pelasi tennistä kylmällä säällä riittämättömässä vaatetuksessa ja lopulta menehtyi 6. marraskuuta. Lupaavan ja suositun kruununperijän äkillinen sairastuminen ja kuolema aiheutti syvän surun koko kuningaskunnassa ja innoitti poikkeuksellisen suuren määrän elegioita ja valituslauluja. Hänen tittelinsä siirtyivät hänen nuoremmalle veljelleen (myöhemmin Kaarle I), joka oli elänyt hänen varjossaan. Lähteet Aiheesta muualla Englannin kuninkaalliset Vuonna 1594 syntyneet Vuonna 1612 kuolleet
17,563
0.000203
0.000479
0.000763
0.000129
0.000275
0.002762
1774364
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viktor%20Amadeus%20I
Viktor Amadeus I
Viktor Amadeus I (; 8. toukokuuta 1587 Torino, Savoiji – 7. lokakuuta 1637) oli Savoijin herttua vuosina 1630–1637. Elämä ja ura Viktor Amadeus oli Savoijin herttuan Kaarle Emmanuel I:n ja hänen vaimonsa Espanjan Katariina Mikaelan poika. Hänen puolisonsa Christine oli Ranskan Henrik IV:n tytär. Hänen isänsä kuollessa Ranska miehitti Savoijia Mantovan perimyssodassa. Viktor Amadeus sai rauhansopimuksella osan Montferrat’sta, mutta joutui luovuttamaan Pinerolon ja Perosan laakson Ranskalle Cherascon sopimuksessa vuonna 1631. Vuonna 1635 hän tuki Ranskaa taistelussa Espanjaa vastaan Milanon herttuakunnasta Ranskan-Espanjan sodassa. Viktor Amadeus osoittautui viisaaksi ja suosituksi hallitsijaksi, ja hänen varhaista kuolemaansa surettiin. Hänen vanhin poikansa, alaikäinen Francesco Giacinto, hallitsi vain vuoden, ja hänen toisen alaikäisen poikansa, Kaarle Emmanuel II:n, valtakaudella tämän äiti toimi sijaishallitsijana. Lähteet Aiheesta muualla Hallitsijat Italialaiset henkilöt Vuonna 1587 syntyneet Vuonna 1637 kuolleet
21,649
0.000214
0.0005
0.000751
0.00014
0.000271
0.002487
1774366
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ludvig%20III%20%28Anjou%29
Ludvig III (Anjou)
Ludvig III (; 25. syyskuuta 1403 Anjou – 15. marraskuuta 1434 Cosenza, Napolin kuningaskunta) oli Ranskan hallitsijasukuun kuulunut Anjoun herttua, Provencen ja Mainen kreivi sekä Napolin kuningaskunnan kruununtavoittelija ja vuodesta 1423 Napolin kruununperillinen. Ludvig III:n vanhemmat olivat Napolin kuninkaaksi julistautunut Anjoun herttua Ludvig II ja Aragonian prinsessa Jolanda. Hänen äidinisänsä oli Aragonian kuningas Juhana I ja siskonsa Ranskan kuningatar Maria Anjoulainen, kuningas Kaarle VII:n puoliso. Ludvig III oli myös Ranskan kuninkaan Juhana II:n pojanpojanpoika. Ludvig III:n isä Ludvig II oli onnistunut pitämään Napolia hallussaan 1390-luvulla mutta hävinnyt lopulta valtataistelun kuningas Ladislaukselle. Isänsä kuoltua vuonna 1417 Ludvig III peri tältä Anjoun herttuakunnan, Provencen ja Mainen kreivikunnat sekä vaatimuksen Napolin kruunuun. Ludvigin äiti Jolanda toimi Anjoun sijaishallitsijana poikansa alaikäisyyden aikana. Paavi Martinus V kruunasi Ludvigin Napolin nimelliseksi kuninkaaksi syyskuussa 1419. Hän käytti myös titteleitä Sisilian ja Jerusalemin kuningas. Ludvig lähti valloittamaan Napolia vuonna 1420 koottuaan itselleen armeijan, johon kuului tunnettu palkkasoturipäällikkö Muzio Attendolo Sforza. Napolia hallinnut lapseton kuningatar Johanna II adoptoi vuonna 1421 kruunperijäkseen Aragonian kuninkaan Alfonso V:n, joka saapui armeijoineen puolustamaan häntä Ludvigia vastaan. Alfonson vallantavoitteluun kyllästynyt Johanna kuitenkin muutti mielensä, peruutti adoption ja adoptoikin vuonna 1423 Ludvigin uudeksi kruununperijäksi. Ludvig sai Johannalta samalla myös Calabrian herttuakunnan. Johanna perui Ludvigin adoption huhtikuussa 1433 mutta palautti sen voimaan jo saman vuoden kesäkuussa. Kuollessaan seuraavana vuonna Ludvig oli saanut pääosan Napolin kuningaskunnasta vallattua takaisin Alfonsolta. Ludvig III:n puoliso oli Margareeta Savoijilainen, Savoijin herttuan Amadeus VIII:n (myöhempi vastapaavi Felix V) tytär, josta tuli myöhempien avioliittojensa kautta Pfalzin vaaliruhtinatar ja Württembergin kreivitär. Lapsettoman Ludvig III:n seuraajaksi ja Napolin uudeksi kruununperijäksi tuli hänen nuorempi veljensä René I, joka kohosi Napolin kuninkaaksi Johanna II:n kuoltua. Lähteet Aiheesta muualla Ranskan kuninkaalliset Ranskalaiset herttuat Kruununtavoittelijat Kruununperijät Vuonna 1403 syntyneet Vuonna 1434 kuolleet
50,326
0.000183
0.000469
0.000832
0.000112
0.000243
0.003555
1774367
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yassin%20Daoussi
Yassin Daoussi
Yassin Daoussi (s. 2. kesäkuuta 2000 Vantaa) on suomalais-marokkolainen jalkapalloilija, joka edustaa Veikkausliigassa pelaavaa AC Oulua. Hän on pelipaikaltaan puolustaja. Juniorivuosien jälkeen Daoussi pelasi kolme kautta Kakkosta Käpylän Pallon ja Nurmijärven Jalkapalloseuran riveissä siirtyen kaudeksi 2020 Mikkelin Palloilijoihin ja kaudella 2022 edelleen Ekenäs IF:n riveihin. Daoussi teki kaudeksi 2023 sopimuksen Veikkausliigaseura AC Oulun kanssa. Hän debytoi Veikkausliigassa 5. huhtikuuta 2023 avausottelussa FC KTP:tä vastaan. Hän teki ensimmäisen maalinsa Veikkausliigassa 22. heinäkuuta 2023 kotivoitossa FC KTP:tä vastaan ​​3–1. Lähteet Vuonna 2000 syntyneet Elävät henkilöt Marokkolaiset jalkapalloilijat Suomalaiset jalkapalloilijat
4,750
0.000208
0.000479
0.000755
0.00013
0.000277
0.002731
1774368
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuuriaukio
Kulttuuriaukio
Kulttuuriaukio () on kaupunkiaukio Tapiolan keskustassa kaakkoisessa Espoossa. Aukio on osa Tapiolan puutarhakaupungin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kulttuuriaukion itäreunalla sijaitsee Espoon kulttuurikeskus kirjastoineen. Eteläreunalla on niin sanottu Marimekkotalo ja länsireunalla Keilahalli. Pohjoisessa aukio rajautuu Tapionkenttään ja luoteessa Kaupinkallioon. Myös Tapiolan keskustorni ja Tapiontori liittyvät läheisesti Kulttuuriaukion kokonaisuuteen. Kulttuuriaukiota on määrä uudistaa 2020-luvun aikana. Kulttuurikeskus aiotaan suojella asemakaavalla ja sitä laajennetaan Kulttuuriaukion pohjoispuolelle. Laajennustiloihin suunnitellaan teatteritoimintaa. Marimekkotaloa ja Keilahallia on esitetty purettaviksi. Lähteet Espoon aukiot ja torit Tapiola
53,218
0.000201
0.000473
0.000763
0.000124
0.00028
0.002869
1774370
https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapajoki%20%28Pieks%C3%A4m%C3%A4ki%29
Haapajoki (Pieksämäki)
Haapajoki on Etelä-Savon Pieksämäellä ja Pohjois-Savon Suonenjoella virtaava 11 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Pieksäjärven valuma-alueen pääuoman keskijuoksun. Yleistä Joki on Pieksänjärven laskujoki, joka alkaa järven itäpään Vemmellahdesta. Heti joen niskalla sijaitsee pohjapato, jolla säännöstellään järven vedenpinnan korkeutta. Jo 700 metrin jälkeen joki laajenee pieneksi Mykänlammeksi (2 ha), jolla on Pieksänjärven kanssa sama vedenpinnan korkeus. Joki virtaa eteenpäin 1,6 kilometriä laskien välillä matalaan ja kasvustoiseen Kaihlasen (37 ha) lintujärveen. Joella on ollut pudotusta tähän asti 1,3 metriä. Järven itärannassa lahti kapenee luusuaksi ja jatkaa Haapajokena kohti itää. Ennen Savon rataa joki laskee kivisenä Hukankoskena alas alittaen samalla Haapakoskelle johtavan tien sillan. Radan jälkeen joki kaartaa kohti pohjoista, jonka suunnan se säilyttää loppuun asti. Puolitoista kilometriä alempana joki kääntyy Kornin kohdalla lyhyeksi matkaa kohti koillista. Siinä kohdassa joki läpäisee hiekkakankaan jatkaen tämän jälkeen kohti pohjoista. Joen varret ovat tiheään ojitettua ja ojat on johdettu suoraan jokeen. Joessa on Kuivalansuon jälkeen lyhyt koski. Kuivalan kulmakunnan kohdalla joki virtaa mutkitellen suoalueen läpi. Joen länsirannat ovat luonnonsuojelualuetta. Sitten joki alittaa Savon radan toistamiseen ja oikaisee Laholinnansuon läpi Haapakosken kylään. Siellä joki kohtaa tehdasmaisen miljöön ja jokeen rakennetun padon ja vesivoimalaitoksen. Joki haarautuu kahdeksi uomaksi, jotka yhtyvät toisiinsa tehdasalueen jälkeen. Kylän jälkeen jokeen yhtyy vasemmalta ja luoteesta laskeva Pentlamminjoki . Haapajokea seuraa nyt Suonenjoen kuntaraja, ja samalla maakuntaraja, niin, että Pieksämäen kaupungille kuuluu joen läntinen ranta ja Suonenjoelle sen itäinen ranta. Viimeinen kaksi kilometriä joki suuntaa koillisen kautta Haapajärven (182 ha) eteläpäähän. Joki ohittaa matkallaan sinne yhdystien 16199 ja Savon radan. Hydrologiaa Haapajoen virtaamat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan suuresti. Pieksänjärven vedenpinnan laskun jälkeen joen luusuaan rakennettiin pohjapato, jolla järven vedenpintaa on säännöstelty. Suuri järvi tasaa vedenjuoksun suuria vaihteluja, mutta kuivana kautena pohjapadosta ei päästetä yli vettä enempää, jotta vedenpinnan korkeuden tavoite saavutetaan. Kevättulva alkaa yleensä huhtikuun alussa, jolloin Pieksänjärven vedenpinta kohoaa. Joen luusuan lähtövirtaamaksi kesä-elokuussa on simuloitu vuosina 1996–2006 noin 2,2 kuutiometriä sekunnissa, mikä on ollut puoli kuutiometriä sekunnissa vähemmän kuin vuosina 1977–1995. Vesihallituksen vuonna 1980 julkaisemassa Koski-inventoinnissa ilmoitetaan joen alajuoksulla keskivirtaamaksi (MQ) 1,8 kuutiometriä sekunnissa . Luontoarvoja Joen vesi on latvaosuudellaan samanlaista kuin Pieksänjärven vedenlaatu. Joki on ollut eteenkin Mykänlammessa ja Kaihlasessa loppukesällä umpeen ruohottunutta. Luusuan alapuolelle on vuosia laskettu Vaalialan jätevedenpuhdistamon vesiä. Vuosina 2000–2006 oli ravinnepitoisuudet kokonaisfosforin osalta 24,5 mikrogrammaa ja kokonaistypen osalta 533 mikrogrammaa litrassa vettä. Joen positiivinen kehitys on seurannut Pieksänjärven kunnostuksen tuloksia. Joen fosforipitoisuus on vähentynyt 1980-luvulta vuoteen 2006 noin 30 %. Haapajoessa elää pääasiassa hauki, ahven ja särki. Niiden lisäksi esiintyy lahna ja säyne. Historiaa Haapajoen virtaukseen kajottiin, kun Haapakoskelle perustettiin Haapakosken Tehdas ja joka toimi vuosina 1842–2010. Tehdas valmisti alkujaan rautaa järvimalmista ja tarvitsi siihen vesivoimaa Haapakoskesta. Haapajoen niskalla Pieksänjärven pohjapadon kohdalla on koskessa 2,0 metrin pudotus, mutta sitä ei ole hyödynnetty muuten kuin säännöstelyyn. Sen sijaan Haapakoskella on Haapakoskessa 6,5 metrin pudotus, joten siihen rakennettiin vuonna 1904 pato vesivoiman saamiseksi ja myös vesivoimalaitos sähkön tuottamiseksi. Vesistösuhteita Haapajoki sijaitsee Kymijoen vesistöalueessa (14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Pieksäjärven valuma-alueella (14.79), jossa se muodostaa Haapajoen alueella (14.792) pääuoman keskiosuuden. Haapajoki muodostaa valuma-alueen pääuoman keskijuoksun. Se on 11 kilometriä pitkä, kun pääuoman pituus on 51 kilometriä. Ennen Kaihlasta yhtyy jokeen kahden pienen lammen yhteiset suo-ojat. Kaihalseen laskee suo-ojien johto-oja Korvaslammesta (34 ha). Sitten Hukankosken jälkeen tulee etelästä virtaava Kotapuro ja sitten rinnakkain virtaava Rajapuro. Ne yhtyvät oikealta puolelta Haapajokeen. Laholinnansuolla tulee lounaasta Soukkasesta (21 ha) alkava oja, jonka valuma-alueella sijaitsee myös Mäkilampi (4 ha). Heti Haapakosken jälkeen yhtyy luoteesta virtaava Pentlamminjoki . Sen valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Vuorinen (23 ha), Pentlampi (2 ha), Kylmäpuron varresta Tulilampi (2 ha), Pentlamminjoen latvoilla sijaitsevat Jouhteninen (25 ha), Maijoo (15 ha) ja Suurijärvi (56 ha). Lähteet Aiheesta muualla Huttunen, Antti: Haapajoki–Kutujoki -melontareitti Suonenjoella ja vähän Pieksämäelläkin (melontakokemus, valokuvia), 8.8.2016 Haapajoen kunnostus, Pieksämäen lehti Pieksäjärven valuma-alue Suonenjoen joet Pieksämäen luonto Suomen joet
37,336
0.00018
0.000462
0.000858
0.000106
0.000248
0.003967
1774371
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jousenpuistonaukio
Jousenpuistonaukio
Jousenpuistonaukio () on kaupunkiaukio Tapiolan Urheilupuistossa kaakkoisessa Espoossa. Se rakennettiin Urheilupuiston metroaseman yhteyteen 2010-luvulla. Jousenpuistonaukio on neljältä suunnalta rakennusten rajaama. Itä- ja eteläreunan rakennusten katutasolla on liiketiloja. Länsireunalla sijaitsee metroasema, jonne on esteetön kulku aukiolta. Asemapaviljongin molemmin puolin on kulku Koivu-Mankkaan tielle, johon aukio rajautuu lännessä. Pohjoisessa aukio rajautuu Esport Centeriin. Jousenpuistonaukion päällysteenä on mustavalkoinen betonikiveys. Aukion keskellä on istuinpenkkejä soikiomaisessa muodostelmassa, jonka keskellä on istutuksia. Kuvia Lähteet Espoon aukiot ja torit Tapiola
85,481
0.000203
0.000475
0.000763
0.000127
0.000278
0.002808
1774373
https://fi.wikipedia.org/wiki/Now%20and%20Then
Now and Then
Now and Then on John Lennonin kirjoittama The Beatles -kappale, joka julkaistaan 2. marraskuuta 2023. Kappaleen virallinen musiikkivideo julkaistaan 3. marraskuuta. Kappaleen lopullinen versio on työstetty Lennonin äänittämän demon pohjalta, josta tekoälyn avustuksella on eristetty Lennonin lauluraita. Lennon kirjoitti ja demotti kappaleen 1970-luvun lopulla kotonaan New Yorkissa. Lähteet The Beatlesin kappaleet Vuoden 2023 kappaleet
9,409
0.000207
0.000484
0.000751
0.000133
0.000277
0.002655
1774374
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olarin%20talvipuutarha
Olarin talvipuutarha
Olarin talvipuutarha on yleisöltä suljettu entinen oleskelu- ja läpikulkutila Olarissa eteläisessä Espoossa. Talvipuutarha sijaitsee Simo Järvisen aukiolla. Sen maanpäällisen suojarakennuksen julkisivut ovat teräsrakenteisia ja ikkuna-alat kookkaita. Rakennuksen keskilinjaan on sijoitettu yhdeksän akryylikupuista kattoikkunaa. Varsinainen talvipuutarha sijaitsee maan alla. Alkuaan talvipuutarhan merkitys oli huomattava ja sitä pidettiin olarilaisten trooppisena keitaana. Puutarhan kautta oli kulku Olarin nuorisotiloihin ja puutarhassa sijaitsi skeittiramppi. Puutarhan merkitys alkoi vähentyä 1990-luvulla ja viimeiset palmut poistettiin 2010-luvulla. Talvipuutarha on osa kokonaisuutta, johon tiivistyy Olarin kompaktikaupunki-ihanne. Moduulikonstruktivistinen rakennejärjestelmä ilmenee julkisivumateriaalien sopusointuna, kirkkaina tehosteväreinä ja alimpien kerrosten suunnittelussa liiketiloiksi ja julkiseksi tilaksi. Lähteet Espoon rakennukset ja rakennelmat Olari
74,778
0.000207
0.000483
0.000751
0.000133
0.000275
0.002655
1774376
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ag%C3%ADa%20Tri%C3%A1da%20%28Attika%29
Agía Triáda (Attika)
Agía Triáda (), aiemmin Ιppokráteios Politeía (Ιπποκράτειος Πολιτεία), on Kreikan kylä, joka sijaitsee Ateenan metropolialueen pohjoispuolella. Se kuuluu hallinnollisesti Oropóksen kuntaan, Itä-Attikan alueyksikköön ja Attikan alueeseen. Kylän väkiluku on 959 (vuonna 2011). Agía Triádan kylä sijaitsee Párnitha-vuoren itärinteessä noin 37 kilometriä pohjoiseen Ateenan keskustasta ja noin viisi kilometriä länteen A1-valtatiestä. Se on osa Afídnesin kyläyhdyskuntaa ja rakennettu noin 600 metrin korkeuteen merenpinnasta laskettuna. Kylässä sijaitsee pieni tekojärvi, Belétsi-järvi. Agía Triáda syntyi yhdyskuntana, jonka rakentamisen aloitti vuonna 1968 perustettu rakennusosuuskunta nimeltä Diethnís Ιppokráteios Politeía (”Kansainvälinen hippokraattinen valtio”), mistä yhdyskunta sai aiemman nimensä. Monet osuuskunnan jäsenet olivat lääkäreitä. Alueen maat ostettiin niiden 166 alkuperäiseltä omistajalta 80 miljoonalla drakmalla. Kylä on rakennettu harvaan noin 7,6 neliökilometrin kokoiselle alueelle, ja on pyritty rakentamaan sopusoinnussa alueen luonnon kanssa. Erityisesti kylän rakennuskanta on kasvanut vuosina 1990–2008. Nykyisin alueella on noin 650 taloa. Aiemmin kylä kuului Afídnesin kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Oropóksen kunnan Afídnesin kunnallisyksikköön. Lähteet Attikan kylät Oropós
7,743
0.000202
0.000475
0.000755
0.000129
0.000271
0.002731
1774381
https://fi.wikipedia.org/wiki/Az%C3%B3limnos
Azólimnos
Azólimnos () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Sýroksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Sýros-Ermoúpolin kuntaan, Sýroksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 727 (vuonna 2011). Azólimnoksen kylä sijaitsee Sýroksen itärannikolla noin kuusi kilometriä etelään Ermoúpolin kaupungista. Se on kaupunkia lähin rantakohde. Kylä jakautuu hallinnollisesti kahtia ja on myös väestötilastoinnissa jaettu kahtia: sen pohjoisosa (väkiluku 604) on osa Mánnan kyläyhdyskuntaa ja eteläosa (väkiluku 123) osa Várin kyläyhdyskuntaa. Pohjoisosa kuului aiemmin Ermoúpolin kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Sýros-Ermoúpolin kunnan Ermoúpolin kunnallisyksikköön. Eteläosa kuului puolestaan aiemmin Poseidonían kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien saman kunnan Poseidonían kunnallisyksikköön. Lähteet Etelä-Egean saarten kylät Sýros-Ermoúpoli
11,237
0.000208
0.000484
0.000751
0.000134
0.000273
0.002594
1774384
https://fi.wikipedia.org/wiki/Chro%C3%BAsa
Chroúsa
Chroúsa () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Sýroksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Sýros-Ermoúpolin kuntaan, Sýroksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 269 (vuonna 2011). Chroúsan kylä sijaitsee Sýroksen eteläisissä sisäosissa noin yhdeksän kilometriä etelälounaaseen Ermoúpolin kaupungista. Chroúsa muodostaa oman kyläyhdyskuntansa (Τοπική Κοινότητα Χρούσων, Topikí Koinótita Chroúson). Kylän tärkeimmät kirkot on omistettu Neitsyt Marian syntymälle (Génnisi tis Theotókou) ja Pyhälle Spyridonille (Ágios Spyrídonas). Kylän lähellä on katolinen Neitsyt Marialle (Panagía Faneroméni) omistettu luostari. Aiemmin kylä kuului Áno Sýroksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Sýros-Ermoúpolin kunnan Áno Sýroksen kunnallisyksikköön. Lähteet Etelä-Egean saarten kylät Sýros-Ermoúpoli
12,234
0.000207
0.000484
0.000759
0.000132
0.000273
0.002655
1774386
https://fi.wikipedia.org/wiki/Episkope%C3%ADo
Episkopeío
Episkopeío (; transl. myös Episkopío) on Kreikan kylä, joka sijaitsee Sýroksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Sýros-Ermoúpolin kuntaan, Sýroksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 500 (vuonna 2011). Episkopeíon kylä sijaitsee Sýroksen saaren keskellä noin 4,5 kilometriä länteen saaren keskuksesta Ermoúpolin kaupungista. Se on osa Áno Sýroksen kyläyhdyskuntaa. Episkopeío on saanut piispaan viittaavan nimensä siitä, että se oli aiemmin saaren piispanistuimen paikka. Kylän tärkeimmät kirkot on omistettu profeetta Elialle (Profítis Ilías) ja Neitsyt Marialle (Panagía). Aiemmin kylä kuului Áno Sýroksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Sýros-Ermoúpolin kunnan Áno Sýroksen kunnallisyksikköön. Lähteet Etelä-Egean saarten kylät Sýros-Ermoúpoli
5,243
0.000209
0.000488
0.000763
0.000133
0.000275
0.00267
1774389
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fo%C3%ADnikas%20%28S%C3%BDros%29
Foínikas (Sýros)
Foínikas (, ; transl. myös Fínikas) on Kreikan kylä, joka sijaitsee Sýroksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Sýros-Ermoúpolin kuntaan, Sýroksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 716 (vuonna 2011). Foínikasin kylä sijaitsee Sýroksen lounaisrannikolla Foínikasinlahden pohjukassa noin 12 kilometriä lounaaseen saaren keskuksesta Ermoúpolin kaupungista. Kylän sanotaan saaneen nimensä siitä, että sen paikka olisi toiminut antiikin aikana foinikialaisten satamana. Kylän pääkirkko on omistettu Pyhälle Panteleimonille (Ágios Panteleímonas). Foínikas muodostaa myös laajemman kyläyhdyskunnan (Τοπική Κοινότητα Φοίνικος, Topikí Koinótita Foínikos), johon kuuluu varsinaisen Foínikasin kylän lisäksi Víssan kylä. Koko yhdyskunnan väkiluku on 938. Aiemmin kylä kuului Poseidonían kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Sýros-Ermoúpolin kunnan Poseidonían kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Sýros-Ermoúpoli
6,675
0.000204
0.000477
0.000751
0.000129
0.000277
0.002716
1774391
https://fi.wikipedia.org/wiki/Galiss%C3%A1s
Galissás
Galissás () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Sýroksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Sýros-Ermoúpolin kuntaan, Sýroksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 437 (vuonna 2011). Galissásin kylä sijaitsee Sýroksen länsirannikolla noin kahdeksan kilometriä länsilounaaseen saaren keskuksesta Ermoúpolin kaupungista. Kylä on perinyt nimensä antiikin ajan Galessoksen (myös Galessa) kaupungilta, jonka arkeologinen alue sijaitsee niemellä olevalla kukkulalla heti kylän länsipuolella. Kylässä on saaren pisin ranta. Galissás muodostaa myös laajemman kyläyhdyskunnan (Τοπική Κοινότητα Γαλησσά, Topikí Koinótita Galissá), johon kuuluu varsinaisen Galissásin kylän lisäksi Danakóksen kylä. Koko yhdyskunnan väkiluku on 515. Aiemmin kylä kuului Áno Sýroksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Sýros-Ermoúpolin kunnan Áno Sýroksen kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Galissas. Kylän turismisivusto. Etelä-Egean saarten kylät Sýros-Ermoúpoli
5,674
0.000201
0.000473
0.000763
0.000125
0.000277
0.002838
1774393
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalaf%C3%A1ti
Kalafáti
Kalafáti (), myös Kalafátis (Καλαφάτης), on Kreikan kylä, joka sijaitsee Mýkonoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Mýkonoksen kuntaan, Mýkonoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 278 (vuonna 2011). Kalafátin kylä sijaitsee Mýkonoksen kaakkoisrannikolla noin 12 kilometriä itään Mýkonoksen kaupungista. Se on osa Áno Merán kyläyhdyskuntaa. Kylä tunnetaan rantakohteena. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Mýkonos
7,279
0.000212
0.000492
0.000751
0.000136
0.000277
0.002563
1774397
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%ADni
Kíni
Kíni (, ) on Kreikan kylä, joka sijaitsee Sýroksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Sýros-Ermoúpolin kuntaan, Sýroksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 560 (vuonna 2011). Kínin kylä sijaitsee Sýroksen länsirannikolla noin yhdeksän kilometriä länteen saaren keskuksesta Ermoúpolin kaupungista. Se on osa Áno Sýroksen kyläyhdyskuntaa. Kíni on nykyisin Sýroksen tärkeimpiä turistikeskuksia. Kylässä on pieni kalastajasatama. Kínissä on katolinen Neitsyt Marialle (Panagía) omistettu kirkko. Kylän lähellä sijaitsee Pyhälle Barbaralle (Agía Varvára) omistettu luostari. Aiemmin kylä kuului Áno Sýroksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Sýros-Ermoúpolin kunnan Áno Sýroksen kunnallisyksikköön. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Sýros-Ermoúpoli
9,450
0.000199
0.000471
0.000771
0.000123
0.000277
0.002914
1774400
https://fi.wikipedia.org/wiki/Klouv%C3%A1s
Klouvás
Klouvás () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Mýkonoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Mýkonoksen kuntaan, Mýkonoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 953 (vuonna 2011). Klouvás on osa Mýkonoksen kaupungin kaupunkiyhdyskuntaa ja sijaitsee kaupungista noin kaksi kilometriä itään. Nykyisin se on kasvanut kiinni kaupunkiin ja on käytännössä sen esikaupunkialuetta. Alueella on lukuisia hotelleja. Lähteet Etelä-Egean saarten kylät Mýkonos
2,220
0.000201
0.000473
0.000767
0.000125
0.00028
0.002869
1774402
https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A1gos
Págos
Págos () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Sýroksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Sýros-Ermoúpolin kuntaan, Sýroksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 363 (vuonna 2011). Págoksen kylä sijaitsee Sýroksen saaren keskiosissa noin kuusi kilometriä lounaaseen saaren keskuksesta Ermoúpolin kaupungista. Kylän tärkein elinkeino on maanviljely. Págos muodostaa myös laajemman kyläyhdyskunnan (Τοπική Κοινότητα Πάγου, Topikí Koinótita Págou), johon kuuluvat varsinaisen Págoksen kylän lisäksi kylät Agrós, Mesariá ja Parakopí. Koko yhdyskunnan väkiluku on 960. Aiemmin kylä kuului Áno Sýroksen kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Sýros-Ermoúpolin kunnan Áno Sýroksen kunnallisyksikköön. Lähteet Etelä-Egean saarten kylät Sýros-Ermoúpoli
5,162
0.000203
0.000479
0.000759
0.000128
0.000277
0.002777
1774404
https://fi.wikipedia.org/wiki/Plat%C3%BDs%20Gial%C3%B3s
Platýs Gialós
Platýs Gialós (; transl. myös Platís Gialós) on Kreikan kylä, joka sijaitsee Mýkonoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Mýkonoksen kuntaan, Mýkonoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 833 (vuonna 2011). Platýs Gialóksen kylä, suomeksi ”Leveä ranta”, sijaitsee Mýkonoksen etelärannikolla. Se on osa Mýkonoksen kaupungin kaupunkiyhdyskuntaa, ja sijaitsee kaupungista noin viisi kilometriä etelään. Kylä tunnetaan rannastaan, joka on yksi saaren suosituimpia. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Mýkonos
5,945
0.000213
0.000492
0.000751
0.000138
0.000275
0.002533
1774406
https://fi.wikipedia.org/wiki/Plintr%C3%AD
Plintrí
Plintrí () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Mýkonoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Mýkonoksen kuntaan, Mýkonoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 544 (vuonna 2011). Plintrín kylä on osa Mýkonoksen kaupungin kaupunkiyhdyskuntaa ja sijaitsee kaupungista noin kuusi kilometriä kaakkoon, heti Mýkonoksen lentoaseman itäpuolella. Lähteet Etelä-Egean saarten kylät Mýkonos
3,912
0.000196
0.000465
0.000774
0.000119
0.00028
0.003052
1774408
https://fi.wikipedia.org/wiki/Thol%C3%A1ria
Tholária
Tholária () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Amorgóksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Amorgóksen kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 138 (vuonna 2011). Tholárian kylä sijaitsee Amorgóksen koillisosissa noin 18 kilometriä koilliseen Amorgóksen kylästä eli Chórasta. Se on rakennettu noin 182 metrin korkeuteen merenpinnasta laskettuna. Kylän lähellä Víglan huipulla sijaitsee antiikin ajan Aigialen kaupungin arkeologinen alue. Tholárian pääkirkko on omistettu Pyhille palkattaparantajille (Ágioi Anárgyroi). Rannikolla kylän pohjoispuolella on kaksi rantaa, Megáli Vlycháda (myös Megáli Glyfáda) ja Mikrí Vlycháda (Mikrí Glyfáda). Tholária muodostaa myös laajemman kyläyhdyskunnan (Τοπική Κοινότητα Θολαρίων, Topikí Koinótita Tholaríon), johon kuuluu varsinaisen Tholárian kylän lisäksi sen ranta-asutus Paralía Tholaríon. Koko yhdyskunnan väkiluku on 189. Lähteet Aiheesta muualla Amorgós Etelä-Egean saarten kylät
11,467
0.000208
0.000486
0.000755
0.000133
0.000273
0.002655
1774410
https://fi.wikipedia.org/wiki/To%C3%BArlos%20%28M%C3%BDkonos%29
Toúrlos (Mýkonos)
Toúrlos () on Kreikan kylä, joka sijaitsee Mýkonoksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Mýkonoksen kuntaan, Mýkonoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 669 (vuonna 2011). Toúrloksen kylä on osa Mýkonoksen kaupungin kaupunkiyhdyskuntaa ja sijaitsee saaren länsirannikolla noin 2,5 kilometriä kaupungista pohjoiseen. Kylässä on kaupungin uusi satama, joka mahdollistaa suurten risteilyalusten rantautumisen. Lähteet Aiheesta muualla Etelä-Egean saarten kylät Mýkonos
1,823
0.000205
0.000479
0.000759
0.000128
0.000277
0.002747
1774412
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vro%C3%BAtsis
Vroútsis
Vroútsis (; myös Vrοútsi, Βρούτση) on Kreikan kylä, joka sijaitsee Amorgóksen saarella. Se kuuluu hallinnollisesti Amorgóksen kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kylän väkiluku on 41 (vuonna 2011). Vroútsisin kylä sijaitsee Amorgóksen lounaisissa sisäosissa noin 12 kilometriä lounaaseen saaren keskuksesta Amorgóksen kylästä eli Chórasta. Sen pääelinkeinot ovat kalastus ja karjankasvatus. Kylän lähellä sijaitsee antiikin ajan Arkesinen kaupungin arkeologinen alue. Vroútsis muodostaa myös laajemman kyläyhdyskunnan (Τοπική Κοινότητα Βρούτση, Topikí Koinótita Vroútsi), johon kuuluu varsinaisen Vroútsisin kylän lisäksi Kamárin kylä. Koko yhdyskunnan väkiluku on 87. Lähteet Aiheesta muualla Amorgós Etelä-Egean saarten kylät
5,485
0.00021
0.000488
0.000755
0.000135
0.000275
0.002594
1774417
https://fi.wikipedia.org/wiki/Peter%20Godly%20Michael
Peter Godly Michael
Peter Godly Michael (s. 10. toukokuuta 1998 Nigeria) on nigerialainen jalkapalloilija. Hän on pelipaikaltaan hyökkääjä, joka pelaa Veikkausliigassa VPS:n joukkueessa, johon hän siirtyi Norjasta. Michael siirtyi kotimaastaan Nigeriasta Norjaan kaudeksi 2018 pääsarjaseura-Vålerengaan, jossa hän pelasi 13 ottelua ja teki kolme maalia. Seuraavat neljä kautta 2019–2022 hän pelasi Norjan toiseksi ylintä sarjaa kaikkiaan 50 ottelua ja teki kaikkiaan 13 maalia. Kaudeksi 2023 Michael siirtyi Suomeen Veikkausliigaseura VPS:ään. Kaudesta tuli Peter Michaelille todella onnistunut, sillä hän oli Veikkausliigan maalintekijätilaston toinen 16 maalillaan. Kauden aikana hänet valittiin kolme kertaa "Kuukauden pelaajaksi" ja kauden päätteeksi yleisöäänestyksellä "Vuoden pelaajaksi". Kausi oli VPS:lle ja Michaelille erikoinen, josta Urheilulehden tarina kauden päättyessä Saavutukset Henkilökohtaiset: Veikkausliigan vuoden pelaaja 2023 Kolme kertaa kuukauden pelaaja Veikkausligassa kaudella 2023 Veikkausliiga: Suomen mestaruuspronssia: 2023 Lähteet Nigerialaiset jalkapalloilijat Vuonna 1998 syntyneet Elävät henkilöt
5,295
0.000209
0.000483
0.000748
0.000134
0.000273
0.002625
1774426
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf%20Wilson
Gustaf Wilson
Gustaf (Kustaa) Wilson (syntyjään Hemmi tai Hemmilä; 2. kesäkuuta 1827 Oulu – 21. syyskuuta 1905 Portland, Multnomahin piirikunta, Oregon, Yhdysvallat) oli amerikansuomalainen uudisraivaaja Villin lännen aikana. Wilson oli varhainen Amerikkaan muuttanut suomalainen, ja eteni uudessa kotimaassaan merkittävään yhteiskunnalliseen asemaan. Hemmin isä Johan (Juhana) Hemmilä oli kotoisin Lumijoelta ja äiti Anna Määttä Kiimingistä. Isä oli ammatiltaan merimies. Kustaa Hemmilä lähti merille vuonna 1842, mutta haaksirikkoutui Ranskan rannikolla ja palasi Suomeen. Vuoden 1846 lokakuussa hän lähti jälleen merille ja saapui New Orleansiin vuonna 1849. Maaliskuulla 1850 hän purjehti Kalifornian kultaryntäyksen houkuttelemana seuralaisensa kanssa Kap Hornin kautta San Franciscoon, jonne he saapuivat 10. lokakuuta 1850. Nimensä muuttanut Wilson lähti kullanetsintään pettyneenä Kaliforniasta vuonna 1852 ja asettui Jacksonin piirikuntaan nykyisen Oregonin osavaltion eteläosaan. Hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi armeijaan, koska sotilaana hän saisi säännölliset ateriat, ja vakinaisessa palveluksessa rahallisen korvauksen. Wilson palveli vuonna 1853 ja uudelleen vuosien 1855–1856 Rogue Riverin intiaanisotien aikana, joissa yli kaksikymmentä intiaaniheimoa pakkosiirrettiin Rogue Valleysta. Yhdysvaltain kongressi antoi Wilsonille kiitokseksi Medal of Honor -ansiomitalin. Vuonna 1855 hänet valittiin Jacksonin piirikunnan kuolinsyyntutkijaksi (county coroner), ja hän toimii tässä tehtävässä yhteensä kuusi vuotta. Vuonna 1862 hänet valitaan Josephinen piirikunnan johtavaksi virkailijaksi (county clerk), ja hän toimii virassa neljä vuotta. Wilson liittyy vapaamuurareihin vuonna 1858 ja pysyi aktiivisena jäsenenä koko elämänsä. Hänen osallistumisensa vapaamuurareiden toimintaan toi hänet useita kertoja Portlandiin, jonne hän lopulta muutti vuonna 1866. Hän toimi sitten myyntimiehenä useissa Portlandin kauppaliikkeissä ja lyhyen aikaa myllynjohtajana Monmouthissa Oregonissa. Wilson ja Christina Wideen avioituvat vuonna 1871 ja adoptoivat tyttären. Vuonna 1883 Wilson nimitettiin Venäjän varakonsuliksi edistämään Venäjän taloudellisia etuja Oregonissa. Wilson toimi Astoriassa Oregonissa vuonna 1888 perustetun ensimmäisen suomalais-amerikkalaisen lähetysseuran rahastonhoitajana ja auttoi rakentamaan kaupunkiin suomalaisen luterilaisen kirkon. Hän oli myös Oregonin pioneeriyhdistyksen ja Oregonin historiallisen yhdistyksen jäsen. Wilson vieraili kerran Suomessa vuonna 1890, jolloin hänet otettiin Oulussa merkkivieraana vastaan. Lähteet Amerikansuomalaiset henkilöt Suomalaiset merimiehet Suomalaiset liikemiehet Suomalaiset vapaamuurarit Suomalaiset uudisraivaajat Vuonna 1827 syntyneet Vuonna 1905 kuolleet
14,230
0.000207
0.000483
0.000751
0.000134
0.000269
0.002594
1774427
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bey%C5%9Fehirj%C3%A4rven%20kansallispuisto
Beyşehirjärven kansallispuisto
Beyşehirjärven kansallispuisto () on luonnonsuojelualue Turkissa, Konyan maakunnassa. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1993, ja sen pinta-ala on 86 855 hehtaaria. Puiston alueella elää lukuisia kotoperäisiä kasvi- ja eläinlajeja. Järvessä on 33 pientä saarta, ja sitä ympäröi laaja kosteikkoalue. Lähteet Turkin maantiede Kansallispuistot
4,364
0.000208
0.000484
0.000751
0.000134
0.000278
0.00264
1774428
https://fi.wikipedia.org/wiki/Blood%20Visions
Blood Visions
Blood Visions on yhdysvaltalaisen garage rock -artistin Jay Reatardin debyyttistudioalbumi, joka julkaistiin 2006. Kappaleet Yhdysvaltalaiset rockalbumit Vuoden 2006 esikoisalbumit
66,501
0.000188
0.000448
0.000786
0.000112
0.000282
0.003403
1774429
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jon%C3%A1%C5%A1%20Peterek
Jonáš Peterek
Jonáš Peterek (s. 19. helmikuuta 2001 Havířov, Tšekki) on tšekkiläinen jääkiekkoilija, joka pelaa Mestis-joukkue Joensuun Kiekko-Pojissa. Hän on pelipaikaltaan keskushyökkääjä. Aiheesta muualla Lähteet Tšekkiläiset jääkiekkoilijat Vuonna 2001 syntyneet Elävät henkilöt
12,803
0.000212
0.000488
0.000748
0.000136
0.000277
0.002579
1774432
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muhammed%C5%BEan%20Husainov
Muhammedžan Husainov
Muhammedžan Husainov (, ; 1756–1824) oli Venäjän ensimmäinen mufti, jonka Katariina Suuri nimitti vuonna 1778 "Orenburgin muslimien henkisen kokoonpanon" perustuksen yhdeydessä. Se oli ensimmäinen virallisesti rekisteröity islamilainen järjestö Venäjällä. Husainovilla oli myös merkittävä panos Venäjän keisarillisen vallan levittämisessä kazakkien sekä kaukasialaisten muslimien keskuuteen. Husainov oli taustaltaan tataari, mahdollisesti misääri. Keisarikunnan lähettiläänä Venäjän muslimeihin kohdistunut sortopolitiikka alkoi muuttua 1700-luvun lopulla merkittävästi positiivisempaan suuntaaan. Radikaali käänne oli Katariina Suuren ansiota ja tiettävästi juonti juurensa Jemejan Pugatšovin kansannousuun, johon tataarejakin oli osallistunut suhteellisen paljon. Hänen toimesta Venäjä "tunnusti nyt heidän oikeutensa ja tarpeensa." Otto Henrik Igelström antoi Husainoville tehtäväksi levittää Venäjän etuja ja vaikutusvaltaa kazakkien aroilla. Tämän tuottaessa tulosta Katariina Suuri nimitti hänet vuonna 1785 "Orenburgin rajakomission" hengelliseksi johtajaksi. (Ahund, آخوند). Sen tarkoituksena oli "kerätä informaatiota kazakeista, määrätä kauppavaunujen lähtöaika Keski-Aasiaan, organisoida- ja kontrolloida heidän hallituksen muodostumista". Husainov muun muassa lähetti kazakeille "kannustuskirjeitä", joiden tarkoitus oli saada heitä hyväksymään Venäjän kansalaisuus. Hän viittasi Koraaniin todistellessaan, että muslimin uskollisuus eri uskontoa harjoittavalle hallitsijalle ei olisi väärin. Husainov oli menestyksekäs pyrkimyksissään ja kazakkien "Kışı Jüz" -klaanin johtajat hyväksyivät Venäjän. Husainovin urakka palkittiin muun muassa palkan korotuksella, timanttimitalilla ja turkistakeilla. Historiantieteiden tohtori Aidar Habutdinov kirjoittaa: "Husainovilla oli merkittävä rooli tataari-baškiiri-kazakki -suhteiden muodostumisessa, joka monella tapaa ei ole menettänyt merkitystään nykypäivänä. 1800-luvun puolivälistä lähtien lähetyssaarnaajat kuten Ilminsky ja lyhytnäköiset Venäjän- ja Neuvostoliiton virkamiehet vaikuttivat osaltaan näiden kansojen välisten suhteiden hajoamiseen. Husainovilla oli vaikuttava rooli myös Kaukasian muslimien ja etenkin kabardien liittämisessä Venäjän alaiseksi. Muftina Uskonnollisen koulutuksensa Husainov sai Orenburgin madrasassa, jonka jälkeen Buharassa ja Kabulissa. Husainovin isoisä Mansur oli S. Mardzhanin mukaan arvostettu teologi ja Volgan alueen ensimmäinen Buharassa opiskellut tataari. Husainov aloitti muftina välittömästi vaatimaan lisää valtaa ja halusi saman aseman mitä vastaavasti Venäjän ortodoksisen kirkon metropoliitta. Hän tapasi useita kertoja Katariina Suuren Pietarissa ja alkoi nähdä itsensä tärkeänä poliittisena hahmona Volgan ja Uralin alueella. Tämä huolestutti paikallisia venäläisiä hallintoviranomaisia, jotka pyysivät ja saivat ruhtinas Aleksandr Bezborodkolta luvan rajoittaa Husainovin vaikutusvaltaa ankarasti ja pitää hänet hallinnassaan. Paikalliset viranomaiset täten määräsivät: "hänen [muftin] velvollisuutenaan on hoitaa tiukasti uskonnollisia asioita eikä koskea maallisiin asioihin, paitsi jos viranomaiset katsovat sopivaksi käyttää häntä näihin". Vuonna 1802 annetun säännöksen mukaan mufti ei voinut tehdä päätöksiä ilman varamiehensä suostumusta, mutta Husainov seurasi tätä harvoin. Hän joutui jatkuvasti oikeudenkäynteihin ja valituksien kohteeksi, jotka koskivat lahjontaa, huijausta ja salat-rukouksen laiminlyömistä. Vaikka Aleksanteri I lähetti kirjeen, jossa hän tuki Husainovia ja myönsi hänelle laillisen koskemattomuuden, syytteet Husainovin vallan väärinkäytöstä jatkuivat koko hänen toimikautensa ajan. Muhammedzhan Husainov onnistui 35 vuoden aikana luomaan moskeijoiden ja madrasoiden välisen verkoston kaupunkikeskuksiin aina Moskovasta Tobolskiin sekä entisöimään tuhansien maaseutujen mahallahien infrastruktuurin. Husainovilla oli "iso vaikutus Venäjän umman elämään sekä Venäjän diplomatian itäisen suunnan muodostumiseen". Yksityiselämä Husainovin ensimmäinen vaimo oli Aiša, jonka hän tapasi Kazanissa. Toisen vaimon Kariman kanssa hän sai lapsen Fatima, joka meni naimisiin kazakkilaisen kaanin kanssa ja edisti merkittävästi tataarien ja kazakkien välisiä yhteyksiä. Hän opetti köyhiä kazakkilapsia madrasassa. Kolmas vaimo Sufiya oli adygelainen. Heillä oli kaksi poikaa. Tiettävästi Husainovilla oli lopulta muitakin vaimoja. Versioita nimestä Muhametžan Husainov (Мухаметжан Хусаинов) Muhammedžan Husain (Мухаммеджан Хусайн) Muhammadžan (Мухаммаджан) Muhamedžan (Мухамеджан) Muhammad-džan (Мухаммад-джан) Muhammedžan b. al-Husain b. Mansur al-Džabali al-Burunduki (Мухаммеджан б. аль-Хусаин б. Мансур аль-Джабали аль-Бурундуки). Lähteet Vuonna 1756 syntyneet Vuonna 1824 kuolleet Muftit Venäläistäminen Tataarit
52,322
0.000208
0.000486
0.000751
0.000134
0.000271
0.002579
1774433
https://fi.wikipedia.org/wiki/Masentava%20realismi
Masentava realismi
Masentava realismi () on Lauren Alloyn ja Lyn Yvonne Abramsonin kehittämä hypoteesi, jonka mukaan masentuneet henkilöt tekevät realistisempia päätelmiä kuin ei-masentuneet henkilöt. Vaikka masentuneilla henkilöillä ajatellaan olevan kielteisyysvinouma — harha, joka johtaa toistuviin, negatiivisiin automaattisiin ajatuksiin, sopeutumattomaan käyttäytymiseen ja toimintahäiriöisiin maailmankatsomuksiin, masentavassa realismissa väitetään, että tämä negatiivisuus voi ilmentää tarkempaa arviota maailmasta ja että myös ei-masentuneiden henkilöiden arviot ovat positiivisesti vääristyneitä. Katso myös Myönteisyysvinouma Lähteet Aiheesta muualla Mielialahäiriöt Kognitio Kognitiiviset vinoumat
130,766
0.000206
0.000483
0.000751
0.000133
0.000273
0.002625
1774434
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kielteisyysvinouma
Kielteisyysvinouma
Kielteisyysvinouma tai negatiivisuusharha (), joka on kognitiivinen harha, jonka mukaan luonteeltaan negatiivisemmilla asioilla (esim. epämiellyttävät ajatukset, tunteet tai sosiaaliset vuorovaikutussuhteet; haitalliset/traumaattiset tapahtumat) on suurempi vaikutus psykologiseen tilaan ja prosesseihin kuin neutraaleilla tai positiivisilla asioilla. Katso myös Myönteisyysvinouma Masentava realismi Lähteet Kognitiiviset vinoumat
79,445
0.000211
0.000492
0.000748
0.000136
0.000273
0.002548
1774437
https://fi.wikipedia.org/wiki/My%C3%B6nteisyysvinouma
Myönteisyysvinouma
Myönteisyysvinouma tai myönteisyysharha () on ihmisten taipumus muistaa miellyttäviä asioita tarkemmin kuin epämiellyttäviä. Tutkimukset osoittavat, että tiedostamattomalla tasolla mieli pyrkii keskittymään myönteisiin asioihin, kun taas tietoisella tasolla se pyrkii keskittymään kielteisiin asioihin. Tämä tiedostamaton ennakkoasenne muistuttaa forer-ilmiötä. Katso myös Kielteisyysvinouma Masentava realismi Lähteet Kognitiiviset vinoumat
32,426
0.000214
0.0005
0.000751
0.00014
0.000271
0.002487
1774446
https://fi.wikipedia.org/wiki/Friday%20%28romaani%29
Friday (romaani)
Friday on Robert A. Heinleinin tieteisromaani vuodelta 1982. Sen teemoja ovat yli-ihmisyys, geenimuokkaus, polyamoria, erikoisoperatiivit ja rasismi. Se oli Hugo-palkinnon, Nebulan ja Prometheus-palkinnon ehdokkaana ja tuli Locus-lehden listauksessa vuoden kolmannenksi parhaaksi romaaniksi. Merkittäviä kansitaiteilijoita sillä olivat Richard M. Powers, Karel Thole ja Michael Whelan. Se on käännetty seitsemälle kielelle. Lähteet Robert A. Heinlein Yhdysvaltalaiset tieteisromaanit Vuoden 1982 kirjat
45,947
0.000212
0.000492
0.000748
0.000138
0.000271
0.002502
1774447
https://fi.wikipedia.org/wiki/Molumbon%20piiri
Molumbon piiri
Molumbon piiri () on Mosambikin Zambezian maakuntaan kuuluva piiri. Mosambikin parlamentti perusti piirin joulukuussa 2013 nimeämällä aiemman Milangen piirin Molumbon hallintoalueen uudeksi piiriksi. Piirikeskus on Molumbon kylä tai taajama, joka sijaitsee linnuntietä 272 kilometriä maakuntakeskus Quelimanesta pohjoiseen. Piiri ja sen naapurit, aluehallinto Molumbon piirin naapureina ovat pohjoisessa Niassan maakunnan Mecanhelasin ja Cuamban piirit, idässä Guruén ja Namarroin piirit, etelässä Lugelan ja Milangen piirit sekä lännessä Malawin Eteläinen alue. Piirin pinta-alasta eri lähteet antavat toisistaan poikkeavia arvoja. Yhden lähteen mukaan pinta-ala olisi 2 676 neliökilometriä (2019), tosen mukaan 4 326 km² (2021). Paikallistasolla piiri jakautuu kahteen hallinto-alueeseen (): P.A Corromana ja P.A. Molumbo (sede). Hallintoalueet jaetaan edelleen paikkakuntiin (localidades). Väestö Mosambikin tilastoviranomaisen väkilukuarvio on 374 671 asukasta (2022). Väestöstä lukutaidottomia on 56,6 prosenttia (2021); myös koko maakunnan keskiarvio oli korkea (47,8 %). Aiempi lukutaidottomien prosenttiluku vuodelta 1997 oli 82,6, ja kuvasi silloisen Milangen piirin Molumbon hallintoalueen asukkaita. Väestön valtakieli on paikalliskieliin lukeutuva lomwe (elomwe) eli länsimakuan kieli (1997). Vuonna 1997 Mosambikin virallista kieltä portugalia puhui vain 18,3 prosenttia Milangen piirin Molumbon hallintoalueen asukkaista; miehet yli kaksi ja puoli kertaa naisia useammin (1997). Pääelinkeinoja piirissä ovat maatalous, eläintuotanto, kaivostoiminta ja kauppa. Lähteet Zambezian maakunta Mosambikin piirit
105,147
0.000209
0.000486
0.000748
0.000136
0.000269
0.002548
1774450
https://fi.wikipedia.org/wiki/Turkama
Turkama
Turkama on sukunimi, joka on muun muassa seuraavilla suomalaisilla henkilöillä: Lina Turkama (s. 1989), elokuvanäyttelijä Yrjö Turkama (vuoteen 1938 Durchman, s. 1932), mainosalan vaikuttaja, yrittäjä ja yritysjohtaja, kauppaneuvos Muita merkityksiä Turkama & Kumppanit, mainosalan yritys, jonka perustajia Yrjö Turkama oli
35,518
0.000211
0.000492
0.000748
0.000139
0.000271
0.002502
1774451
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hadeland%20Folkemuseum
Hadeland Folkemuseum
Hadeland Folkemuseum on Granin kunnassa Norjassa sijaitseva ulkoilmamuseo, johon on kerätty noin kolmekymmentä vanhaa rakennusta Hadelandin alueelta. Museo perustettiin vuonna 1913 ja sen yhteydessä sijaitsee hautakumpu, johon legendan mukaan on haudattu osa 800-luvulla eläneestä Halvdan Mustasta. Lähteet Aiheesta muualla Museon verkkosivut Norjan museot Ulkoilmamuseot Gran
22,134
0.00021
0.000492
0.000751
0.000136
0.000275
0.002563
1774453
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tingelstadin%20vanha%20kirkko
Tingelstadin vanha kirkko
Tingelstadin vanha kirkko () on keskiaikainen kivikirkko Granin kunnassa Norjassa lähellä Hadeland Folkemuseum -ulkomuseota. Kirkko on rakennettu noin vuonna 1220 ja omistettu Pyhälle Pietarille. Lähteet Aiheesta muualla Norjan kirkot Kivikirkot Gran
25,398
0.000209
0.000488
0.000748
0.000135
0.000277
0.002609
1774454
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dynnan%20riimukivi
Dynnan riimukivi
Dynnan riimukivi () on Granin kunnan alueelta Norjasta löytynyt riimukivi noin vuodelta 1050. Siihen on kuvattu Betlehemiin ratsastavat itämaan tietäjät ja teksti "Gunnvor Tryrikin tytär rakensi sillan Astridin, tyttärensä muistoksi. Hän oli Hadelandin taitavin nainen." Kivi kuuluu Norjan kulttuurihistorian museon kokoelmaan. Lähteet Aiheesta muualla Riimukivet Norjan muinaisjäännökset Gran
115,402
0.00021
0.000492
0.000751
0.000135
0.000277
0.002609
1774455
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaren
Jaren
Jaren on norjalaisen Granin kunnan hallintokeskus. Se on kasvanut yhteen Brandbun kanssa Brandbu/Jarenin taajamaksi. Jarenissa on muun muassa elektroniikka- ja metalliteollisuutta. Jarenin rautatieasemalta on lähijunayhteys Osloon. Tunnettuja henkilöitä Reidar Liaklev (1917–2006), pikaluistelija Lähteet Aiheesta muualla Gran
76,874
0.00021
0.000488
0.000755
0.000135
0.000275
0.002594
1774463
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lev%C3%A4j%C3%A4rvi%20%28Suonenjoki%29
Leväjärvi (Suonenjoki)
Leväjärvi on Pohjois-Savossa Suonenjoella Levän lähellä sijaitseva järvi. Järvi sijaitsee Pieksämäen reitin alajuoksulla. Maantietoa Leväjärvi on 1,7 kilometriä pitkä, 900 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 43 hehtaaria. Se sijaitsee Uittokallion, Pukinvuoren ja Rimminniemen muodostamassa painaumassa. Rimminniemen taakse jää 450 metriä pitkä Rimminlahti, jonka lahdensuu on varsin kapea. Leväjärvessä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Matalassa järvessä on keskiosassa yksi syvänne, jossa on 20 metriä syvää. Syvin kohta sijaitsee Kourujoen laskupaikan edustalla . Rimminlahdella on yli viisi metriä syvää. Järven rantaviivan pituus on 6,0 kilometriä. Silmämääräisesti rannat ovat kaksikolmasosalta metsämaata ja loput ovat rannan läheisyyteen ulottuvia peltomaita. Kourujoen suistoalueen ympäristö on soistunutta aluetta. Järvellä vaikuttaa viisi maatila. Rannoilla sijaitsee alle 10 vapaa-ajan asuntoa. Valtatie 9 ja kantatie 72 kohtaavat järven koillispuolella. Niiltä haarautuvat taloille johtavat tiet, jotka tulevat rantojen lähettyville. Luontoarvoja Kourujoen suiston rannat ovat osa Kurkivuoren-Rimminluhdan-Sikosalmen Natura-alueetta (FI0600016, 91 hehtaaria). Kourujoki kuuluu suojelualueeseen ja se virtaa hiekkapohjoisena alas raatevaltaiselle Rimminluhdalle. Vesistösuhteet Leväjärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Pieksäjärven valuma-alueella (14.79), jonka Leväjärven–Kutujoen alueeseen (14.791) järvi kuuluu. Järvi on tyypiltään läpivirtausjärvi, joka muodostaa Pieksämäen reitin alajuoksun osuuden. Yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 350 neliökilometriä ja järvisyys on 12,46 %. Valuma-alueeseen sisältyy Kourujoen valuma-alue (14.799), joka on pinta-alaltaan 34 neliökilometriä ja järvisyys 5,4 %. Järveen laskee etelästä Kutujärvestä alkava lyhyt Kutukoski , jossa on pudotusta 0,2 metriä. Leväjärven vedenpinnan korkeus on 97,6 metriä mpy. Sen pohjoispäästä alkava Sikosalmi on leveä uoma, joka purkautuu Koskeloveteen. Koskelovesi on samalla korkeudella kuin Leväjärven vedenpinta. Historiaa Vuosien 1973 ja 1998 peruskartoissa on Sikosalmen luusuassa Koskelon leirintäalue. Nykyään sitä ei enää ole. Itärannoilta on rannoille ulottuvista pelloista kaksi peltopalstaa poistettu viljelystä vuoden 1998 kartassa. Lähteet Aiheesta muualla Rönty, Hannu: Kourujoki, Suonenjoki, retkipaikka.fi Pieksäjärven valuma-alue Suonenjoen järvet
10,770
0.00018
0.000462
0.000862
0.000104
0.00025
0.004028
1774464
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lucas%20Morais
Lucas Morais
Claudio Lucas Morais Ferreira dos Santos eli Luquinhas (s. 22. huhtikuuta 1997, Brasilia) on brasilialainen jalkapalloilija, joka pelaa nousevana laitana Veikkausliigan AC Oulussa. Seurajoukkueet Lucas Morais eli taitelijanimellä Luquinhas tuli Suomeen Norjan toiseksi korkeimmalta sarjatasolta Kongsvinger IL:stä Ykkösen IF Gnistaniin, jossa pelasi kolmella kaudella. Kesän 2022 siirtoikkunan aikaan hän tuli vaihtokaupalla Veikkausliigan AC Oulun Onni Suutarin siirtyessä vastaavasti IF Gnistaniin. Luquinhas on pelannut AC Oulussa vasenta nousevaa laitaa kauden 2023 loppuun mennessä 38 ottelua ja tehnyt neljä maalia. Lähteet Brasilialaiset jalkapalloilijat AC Oulun pelaajat Vuonna 1997 syntyneet Elävät henkilöt
14,654
0.000207
0.000483
0.000755
0.000131
0.000277
0.002701
1774471
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiteen%20lastulevytehdas
Kiteen lastulevytehdas
Kiteen lastulevytehdas on toimintansa lopettanut tuotantolaitos Kiteen Puhoksessa. Tehtaan rakennustyöt aloitettiin 18.12.1968, ja sen vihki käyttöön Urho Kekkonen 4.10.1971 . Lastulevyn varsinainen valmistaja oli Pellos Puhos Oy. Vuonna 1983 tehdas myytiin Oy Wilh. Schauman Ab -yhtiölle. Puhos Board Oy -nimisenä tehdas meni konkurssiin 2011 . Tehdasrakennukset ja hakesiilot ovat vielä jäljellä, mutta osa tuotantolaitteistosta on purettu ja myyty. Lähteet Kiteen rakennukset ja rakennelmat Suomen teollisuusrakennukset
11,073
0.000202
0.000469
0.000759
0.000126
0.000277
0.002853
1774472
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatunopetus
Raamatunopetus
Raamatunopetus on Raamatun opettamista ja tutkiskelua, jonka menetelmiin kuuluvat muun muassa kurssit, konferenssit, suuret kokoukset sekä rakennuskokoukset. Eri tahojen järjestämä raamatunopetus voi erota toisistaan sekä menetelmien että teologisten perusnäkemysten osalta. Raamatunopetusta voivat harjoittaa myös konsultit ja seurakuntien palveluntarjoajat. Raamatunopetusta harjoittavat liikkeet voivat olla myös tunnettuja erikoistumisesta tiettyihin aihealueisiin, kuten esimerkiksi evankeliointiin. Monilla Raamattua opettavilla järjestöillä on ollut yhteyksiä joko yhdysvaltalaiseen tai saksalaiseen perinteeseen. Toisinaan järjestöillä voi olla satunnaisia yhteyksiä myös kolmanteen maailmaan. Ruotsissa Ruotsissa Kristen Humanism och Samhällssyn on ikänsä puolesta yksi perinteisistä raamatunopetusta ja tutkiskelua toteuttavista järjestöistä. Järjestöt yleistyivät erityisesti 1980-luvulla. Useimmat järjestöistä toimii vapaaehtoistyön pohjalta ja selkeitä vahvoja toimijoita on muutamia. Keskeisiä toimijoita voivat olla esimerkiksi raamattukoulut, jotka ovat kooltaan usein maltillisia. Niiden vaikutus voi kuitenkin ulottua kauas ihmisten ulkopuolelle. Lähteet Viitteet Evankelioimisliike Kristillinen kasvatus
28,583
0.000207
0.000486
0.000755
0.000134
0.000271
0.00264
1774476
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fenantrokinoni
Fenantrokinoni
Fenantrokinoni (C14H8O2) eli fenantreenikinoni on aromaattisiin kinoneihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää muiden yhdisteiden, esimerkiksi väriaineiden, valmistukseen. Ominaisuudet, valmistus ja käyttö Huoneenlämpötilassa fenantrokinoni on punaoranssia kiteistä ainetta. Yhdiste ei liukene veteen mutta liukenee muun muassa etanoliin, dietyylieetteriin, etikkahappoon ja bentseeniin. Emästen vaikutuksesta fenantrokinoni toisiintuu 9-hydroksifluoreeni-9-karboksyylihapoksi. Fenantrokinonia valmistetaan hapettamalla fenantreenia happamissa oloissa kromitrioksidilla, kromaateilla, hapella tai tert-butyylihydroperoksidilla. Fenantrokinonia käytetään atsovärien ja muiden väriaineiden, lääkeaineiden ja maatalouskemikaalien, esimerkiksi fungisidien ja kasvien kasvua säätelevien yhdisteiden, valmistukseen. Lähteet Kinonit
37,309
0.000207
0.000483
0.000755
0.000132
0.000277
0.00267
1774484
https://fi.wikipedia.org/wiki/Loncin
Loncin
Loncin Motor Co Ltd () on kiinalainen yritys, joka valmistaa ajoneuvoja, ajoneuvojen moottoreita sekä yleismoottoreita koneisiin. Yritys on listattu Shanghain pörssiin vuonna 2012. Konsernissa on kokonaisuudessaan noin 30 000 työntekijää. Loncinin tuotteita myydään yli 100 maassa. Historia Loncin yrityksenä on perustettu vuonna 1983 ja se aloitti metalliosien valmistuksella ajoneuvoteollisuudelle. Vuonna 1993 yritys aloitti valmistamaan kokonaisia moottoreja ja vaihtoi samalla nimensä Loncin Motor Co Ltd:ksi. Vuonna 1999 alkoi kokonaisten ajoneuvojen valmistus. 2005 Loncin aloitti yhteystyön BMW:n moottoripyöräosaston BMW Motorradin kanssa aloittaen osavalmistuksesta ja siirtyen myös kokonaisten BMW moottorien valmistamiseen. Vuonna 2018 Loncin lanseerasi uuden Voge-moottoripyörämerkin, jonka alla kaikki Loncin moottoripyörät ja skootterit nykyisin myydään. Italialainen moottoripyörämerkki MV Agusta tekee myös yhteystyötä Loncinin kanssa kehittäen yhteisiä moottoreita ja malleja. Loncin Suomessa Loncinin ensimmäinen tuleminen Suomeen tapahtui vuonna 2003, kun Modularbox aloitti Loncin-merkkisten mönkijöiden maahantuonnin. Mönkijät myytiin tällöin Rally USA -tuotemerkin alla. Sittemmin Loncinin moottoreista on tullut yleinen työlaitteiden apumoottori Suomessa. Moottoreja käytetään laajalti muun muassa ruohonleikkureissa, mopoissa, lumilingoissa, hakettimissa sekä muissa pienkoneissa. Loncin pienkonemoottoreilla ei ole keskistettyä maahantuojaa Suomessa. Nykyisin Loncinin mönkijöitä myydään Suomessa omalla merkillä. Mönkijöiden maahantuojana toimii edelleen Modularbox Oy Espoossa. Lähteet Aiheesta muualla Viralliset verkkosivut Kiinalaiset teollisuusyritykset
51,132
0.000205
0.000481
0.000759
0.00013
0.000275
0.002716
1774486
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dennis%20Salanovi%C4%87
Dennis Salanović
Dennis Salanović (s. 26. helmikuuta 1996 Vaduz, Liechtenstein) on liechtensteinilainen jalkapallon maajoukkuepelaaja, joka on pelannut Suomessa AC Oulun ja FC Lahden Veikkausliigajoukkueissa. Sarjajoukkueura Ensi vuodet - Espanjan kautta Sveitsiin Liechtensteinin ruhtinaskunnassa syntynyt Dennis Salanović siirtyi nuorena espanjalaisen suurseura Atlético Madridin organisaatioon. Hän ei onnistunut kuitenkaan läpimurrossa Espanjassa, vaan lähti hakemaan vauhtia uralleen Kroatiasta ja Sveitsin alemmista sarjoista. Salanović pelasi Sveitsissä useammissa joukkueissa nousten FC Thunin ykkösmiehistöön ja pelasi 49 Sveitsin pääsarjaottelua. Puolitoista vuotta Suomen pääsarjassa Dennis Salanović siirtyi lainasopimuksella Suomeen kesällä 2021 AC Oulun riveihin. Hän pelasi AC Oulussa syyskaudella 13 ottelua ja teki niissä neljä maalia. Lisäksi hän osui kertaalleen myös liigakarsinnassa. Oululaiset hankkivat tämän nopean ja taitavan pelaajan lopulta itselleen. Salanović pelasi kaudella 2023 neljässä AC Oulun liigaottelussa ennen sopimuksensa päättymistä heinäkuussa. Sen jälkeen Salanović siirtyi vielä toiseen Veikkausliigaseuraan eli FC Lahteen, jossa hän pelasi kauden 2023 alkuun asti. Takaisin Espanjaan Kaudella 2023 Salanović jatkoi uraansa Espanjassa maan kolmostasolla pelaavassa CF Talaverassa. Maajoukkueura Dennis Salanović aloitti Liechtensteinin ikäkausimaajoukueissa, ja vuonna 2014 hän pelasi ensimmäiset maajoukkueottelut, joita vuoden 2023 lopulle on kertynyt 56 ja niissä hän on tehnyt viisi maalia. Salanović pelasi marraskuussa 2019 ottelussa Suomi-Liechtenstein, jossa Suomi varmisti pääsyn EM-lopputurnaukseen historiansa ensimmäisen kerran. Vanhemmat sodan jaloista Liechtensteiniin Dennis Salanovićin perhe muutti Bosnia-Herzegovinasta Liechtensteiniin Bosnian sodan aikaan 1990-luvun alkupuoliskolla. Lähteet Liechtensteinilaiset jalkapalloilijat Vuonna 1996 syntyneet Elävät henkilöt
7,796
0.00021
0.000488
0.000751
0.000136
0.000273
0.002563