143/fin_Latn-smn_Latn.jsonl

{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Aldrin lensi F-100 Super Sabre -konetta 36th Tactical Fighter Wing -lennostossa Bitburgissa Saksassa. \t Aldrin kiirdij F-100 Super Sabre -mašináin 36th Tactical Wing -kirdáttuvâst Bitburgist Saksaast."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Áillohaš-musiikkipalkinto on saamelaisen musiikin palkinto, jonka Norjan saamelaisten valtakunnallinen yhdistys NSR, Koutokeinon kunta ja Koutokeinon Saamelaisten yhdistys perustivat vuonna 1993 Nils-Aslak Valkeapään 50. syntymäpäivän kunniaksi.[1] Ensimmäisen palkinnon voitti Mari Boine.[1] Palkinto jaetaan vuosittain pääsiäislauantaina Sámi Grand Prix -kilpailun aikana ihmiselle tai ihmisille, jotka ovat edistäneet saamelaista musiikkia.[1] Voittaja saa sekä 20 000 kruunua että diplomin ja pääsee kahdeksi viikoksi Lásságámmiin.[2] \t Áillohaš-muusikpalhâšume teikkâ Áillohaš-palhâšume lii sämimuusik palhâšume, mon Taažâ sämmilij riijkâservi, Kuovdâkiäinu kieldâ já Kuovdâkiäinu Sämmilij servi vuáđudii ive 1993 Nils-Aslak Valkeapää 50. šoddâmpeeivi kunnen.[1] Vuossâmuu palhâšume vuoitij Mari Boine.[1] Palhâšume juáhhoo jyehi ive pessijâšlávurduv Sámi Grand Prix -kišto ääigi ulmui teikkâ ulmuid, kiäh ovdedeh sämimuusik.[1] Vyeittee finnee 20 000 ruvnâd, diplom já kyevti oho paje Lásságámmist.[2][3]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 6.12.2014. ↑ Hällsten, Annika: Fagerholm skriver om tystaned efter en våldtäkt. \t Čujottum 29.11.2013. ↑ Arviot ehdokaskirjoista Yle Uutiset. 10.12.2009. Čujottum 15.4.2022. ↑ Seitsemän kirjailijaa tavoittelee Runeberg-palkintoa Yle Uutiset."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 27.10.2020. ↑ Kirjallisuuden taiteilija-apurahat 2010 23.11.2011. \t Čujottum 15.4.2022. ↑ Sundqvist, Janne: Kirjallisuuden ja kuvitustaiteen valtionpalkinnot kolmelle naiselle Yle Uutiset. 22.11.2013. Čujottum 6.12.2014. ↑ Kirjailija Monika Fagerholmille Ruotsin akatemian palkinto Turun Sanomat."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Čujottum 9.3.2021 (orjâlâškielân) ↑ Gaup-Kaseka, Inger Kristina. \t Čujottum 9.3.2021 (orjâlâškielân) ↑ Gaup-Kaseka, Inger Kristina. Vuosttaš geardde nammadan guokte nuorra dáiddára. Ávvir 17.2.2021."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Samana vuonna hänen lyhytelokuvansa Juletrollet sai ensi-iltansa. \t Siämmáá ive lâi uánihiselleekove Juletrollet vuosâeehid. Nango čaalij elleekove kietâčalluu já stivrij tom. Ton lasseen sun uásálistij ennuv monnjâpaargon."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Skábmagovat-palkinto (orjâlâškielân Skábmagovat-bálkkašupmi) on alkuperäiskansojen elokuvapalkinto, jota jaetaan Skábmagovat-elokuvajuhlien aikana. \t Skammâkoveh-palhâšume (orjâlâškielân Skábmagovat-bálkkašupmi) teikkâ Skammâkoveh-elleekovepalhâšume lii algâaalmugij elleekovepalhâšume, mii juáhhoo epimerikoskâsávt Skammâkoveh-elleekovefestivaal ääigi."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Käärijä kuvailee kappaletta ”arjen unohtamisen anthemiksi”.[2] Se on metallivaikutteinen rapkappale, ja Käärijä on maininnut sen saaneen vaikutteita ihailemaltaan Rammstein-yhtyeeltä.[3] Kappaleen ovat tehneet Käärijän lisäksi Aleksi Nurmi ja Johannes Naukkarinen.[4] \t Pitá vuáđutiäđuh Cha cha cha lii suomâkielâg pittá, mon lávlu syemmilâš musikkár Käärijä. Pitá láá sannim Käärijä, Aleksi Nurmi já Johannes Naukkarinen.[1] Nurmi já Naukkarinen lává meid nuottim pitá. Käärijä muštâl, ete 2 min 55 sek pištee pittá lii aargâ vájáldittem rämidemlaavlâ.[2] Räpp-pittá lii finnim vaikuttâsâid elektropopist já meetaalmuusikist já eromâšávt Käärijä mielâmuusikjuávhust, meetaaljuávhust Rammsteinist.[3]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Andersson opiskeli kevätlukukauden 1995 Harvardin yliopistossa.[2] \t Kävppiollâškoovlâst sust šoodâi ton škoovlâ sosialdemokraatlâš ekonoomkerho saavâjođetteijee já tooimâi taan roolist iivij 1991–1992. Karrieer"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 6.12.2014. ↑ Semer, Jaana S.: Amerikkalainen tyttö (arkistoitu versio) Sylvi. \t Čujottum 6.12.2014. ↑ Ruotsin August-kirjallisuuspalkinto ruotsinsuomalaiselle Yle Uutiset. 5.12.2006. Čujottum 15.4.2022."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Aldrin kävi West Pointin sotilasakatemian ja tavoitteli sotilasuraa tieteen ja teknologian kehittäjänä ja suihkukonelentäjänä. \t Aldri juuđij West Point suáldátakademia já halijdij olssis suáldátkarriáár tiettuu já teknologia ovdedeijen já turbojeeti kirden."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Apollo 5 laukaistiin 22. tammikuuta 1968 kello 22:48,09 UTC Kennedy Space Centeristä Maan kiertoradalle. \t Apollo 5 paččui uđđivemáánu 22. peeivi 1968 Eennâm juurrâmrađan. Tot paččui tijme 22:48,09 UTC Kennedy Space Centerist."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Lavaesitykseen kuului kuormalavoja (”eurolavoja”) ja vaaleanpunaiseen pukeutuneita cha-cha-tanssijoita.[15] Käärijä oli itse pukeutunut jo musiikkivideolla nähtyyn vihreään yläosaan.[16] \t Lávdástmân kullii kyermilyeveh (nk. eurolyeveh) já čuovjisruopsis pihtâsáid kárvudâttâm cha-cha -tánssájeijeeh.[1] Käärijä vuod lâi kárvudâttâm siämmáá neonruánáá boleron ko sust lâi muusikvideost.[2]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Keskitalo, Pigga: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin. \t Lauhamaa, Pigga 2009: Sámi vuolggasaji nannen oahpahusas – rituálat guovddažis. [English summary: Strengthening Sami Foundations in Instruction.] Sámi dieđalaš áigečála 1–2/2009: 76–89."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 28.4.2019. ↑ Ung samekvinne vant filmpris nrk.no. \t 11.8.2020. Čujottum 30.4.2022. (tavesämikielân) ↑ Fikk internasjonal filmpris NRK Sápmi. 22.6.2020."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Alun perin lento oli suunniteltu tapahtuvaksi huhtikuussa 1967, mutta kuumoduulia ei saatu valmiiksi ajoissa. \t Algâaalgâst taat kirdem lâi suunâttâllum cuáŋuimáánun 1967, mut mánudâšmooduul ij valmâštum ääigild."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Paltto on valmistunut Tromssan yliopistosta filosofian kandidaatiksi. \t Eellim já karrier Paltto valmâštui filosofia kanditaatin Tromsa ollâopâttuvvâst."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 6.12.2014. ↑ Kirjailija Monika Fagerholmille Ruotsin akatemian palkinto Turun Sanomat. \t Viitattu 6.12.2014. 1 2 3 Monika Fagerholm Teos. Viitattu 6.12.2014. ↑ Sisuradion kulttuuritarjontaa: Viikon kirjat 2005 18.1.2006."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Siskot varttuivat Galgossa, Skibotnissa, Tromssan läänissä.[1][2] Koulun jälkeen Nango lähti Lillehammerin korkeakouluun lukemaan elokuva- ja TV-tieteitä. \t Uábih rávásmáin Galgost, Skibotnist, Tromsa läänist.[1][2] Škoovlâ maŋa Nango luvâškuođij elleekove- ja TV-tiettuu Lillehammer ollâškoovlâst (HiL)."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Studioalbumit \t Studioalbumeh"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuonna 2012 Nango valmistui Nordlandin taide- ja elokuva-ammattikoulusta. \t Ive 2012 Nango valmâštui Nordland taaiđâ- já elleekoveáámmátškoovlâst."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Hän on työskennellyt luokanopettajana vuosina 1997–1999 sekä luokanopettajakoulutuksen pedagogiikan lehtorina ja apulaisprofessorina Saamelaisessa korkeakoulussa Koutokeinossa.[7][2] \t Ive 2010 sun nágáttâlâi šoddâdemtiettuu tuáhtárin.[2] Suu náguskirje Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin kieđâvušâi kulttuursensitiivlâšvuođâ sämiškoovlâin.[2] Karrieer 1990-lovvoost Keskitalo poorgâi luokamáttáátteijen el. Kärigâsnjaargâst, Njuárgámist já Längelmäkist.[1] Längelmäkist sun tooimâi meid rehtorin ihepele ääigi 1990-lovo loopâst.[1] Tast maŋa sun poorgâi meid luokamáttáátteijeeškovliittâs pedagogiik lehtorin já išeprofessorin Säämi ollâopâttuvvâst Kuovdâkiäinust.[3][4]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Hän siirtyi Hercules Powder -yritykseen vuonna 1956. \t Tobbeen sun tuuđhâi polymeerkemia ennuv."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Palo syttyi kesken jumalanpalveluksen, mutta kaikki rakennuksessa olleet 30 ihmistä saatiin turvallisesti sieltä pois. \t Ko ive 1922 čuákkimeh sirdojii Miettilän, pitejâštupán varrij kieldâkirjerááju.[5] Iivij 1978–1996 tobbeen tooimâi Rautjärvi päikkikuávlumuseo.[6] Toos lasseen kirho šiljoost lii meid máttáátteijee já kirječällee Johannes Häyhä muštopääcis."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Apollo 5 Saturn IB laukaisualustallaan. \t Apollo 5 Saturn IB pääččimvuálástis."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "1 2 3 Kuka kukin on 2011, s. 123. \t 10/2016. Čujottum 13.4.2022. (suomâkielân) 1 2 3 Kolsi, Eeva-Kaarina: Kirjailijaan iski ikäkriisi nelivuotiaana Iltasanomat. 17.10.2009."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Islamisches Zentrum Hamburg) on yksi Euroopan ja Saksan vanhimmista iranilaisten maahanmuuttajien perustamista šiialaisista moskeijoista. \t Islamisches Zentrum Hamburg) lii ohtâ Euroop já Saksa puárásumosijn iranlij enâmânvärrejeijei vuáđudem šiialijn moskeijain."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Helsinki: Professoriliitto, 2008. \t 38–39. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 8.9.2019. ↑ Lindholm, Johanna: Fagerholm får Svenskfinlands mest prestigefyllda litteraturpris."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "KEKSI-musiikkipalkinto (ruotâkielân KEKSI-musikpris) on musiikkipalkinto, jonka Väylän Pyörre Musiikkiuutiset perusti vuonna 2014.[1] Ensimmäisen palkinnon voitti Talonpoika Lalli. \t KEKSI-muusikpalhâšume (suomâkielân KEKSI-musiikkipalkinto, ruotâkielân KEKSI-musikpris) lii muusikpalhâšume, mon Väylän Pyörre Musiikkiuutiset vuáđudij ive 2014.[1] Vuossâmuu palhâšume vuoitij Talonpoika Lalli."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Cha cha cha on suomalaisartisti Käärijän kappale, joka voitti Uuden Musiikin Kilpailun[1] ja edustaa Suomea vuoden 2023 Eurovision laulukilpailussa. \t Cha cha cha lii syemmilâš musikkár Käärijä pittá, moin sun vuoitij ive 2023 Uđđâ muusik kišto[1] já moin sun oovdâst Suomâ ive 2023 Euroviisuin Liverpoolist, Ovtâstum kunâgâskoddeest.[2][3]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "2015: Hilbes Biigá (tai O.M.G. – Oh máigon girl)[1] 2014: Halvt ditt og halvt datt[1] 2012: Før hun kom, etter han dro[2] 2012: Juletrollet[3] 2011: Abstrávttahasat[1] \t 2015: Hilbes Biigá (teikkâ O.M.G. – Oh máigon girl)[1] 2014: Halvt ditt og halvt datt[1] 2012: Før hun kom, etter han dro[12] 2012: Juletrollet[13] 2011: Abstrávttahasat[1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Yle Uutiset. \t Yle Uutiset. 27.10.2020. Yleisradio."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Palkinto jaetaan vuosittain lappilaiselle tai tenonlaaksolaiselle henkilö(i)lle, yhtyeelle, yhdistykselle tai yritykselle kevyen muusikin ansioistaan.[2] \t Palhâšume juáhhoo jyehi ive lappilâš teikkâ tiänuleehilâš ulmui(d), muusikjuávkun, siärván teikkâ finnodâhân, kiäh láá ánsulávt ánsášâm keppâ muusikist.[2]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Museokorttia on pidetty menestyneenä tapana innostaa ihmisiä vierailemaan museoissa.[6][7] Keskimäärin Museokortin omistaja käy museossa noin yhdeksän kertaa vuodessa (2018).[8] Museokortti on myös muuttanut ihmisten tapaa vierailla museoissa. Kortin omistajien on mahdollista tehdä museoihin lyhyitäkin piipahduksia ilman taloudellista menetystä tai vierailla samassa museossa tai näyttelyssä useaan otteeseen.[6][9] \t Vaikuttâsah Museokoortâ ana miänástum vyehhin movtijdittiđ ulmuid kolliistâllâđ museoin.[1][2] Ive 2018 korttâhaldâšeijee iälá museost koskâmiärálávt suulân ohcii ive ääigi.[3] Museokorttâ lii meid nubásmittám maht ulmuuh kolliistâleh museoin. Korttâhaldâšeijeeh pyehtih ovdâmerkkân sniljáástiđ museost mävsihánnáá ennuv ruuđâ siisâpeessâmliipust já keččâđ tuše uási museočuágálduvvâst.[4] Sij pyehtih meid kolliistâllâđ siämmáá museost teikkâ čáitálduvvâst maŋgii.[1][5] Toi lasseen ulmuuh láá kolliistâlškuáttám tagarijn museoin, mast sij iä veltihánnáá kolliistâlâččii, jis toos ličij kolgâm uástiđ siisâpeessâmliipust.[4]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Helsingin Sanomien Juuso Määttänen kutsui kappaletta ”sopivan sekopäiseksi räpin, popin, rockin ja elektronisen musiikin yhdistelmäksi”, ja hän totesi sen olevan kilpailukappaleista mieleenpainuvin, omaperäisin ja onnistunein.[12] Ilta-Sanomien Mikael Mattila kuvaili kappaletta ”aggressiiviseksi bilejyräksi”.[13] \t Helsingin Sanomat toimâtteijee Juuso Määttänen mield piitán láá ovtâstittâm räpp-, pop-, rock- já elektromuusik hiäivulávt jolâs vuovvijn.[1] Sun meid pahudij, ete puoh kištopittáin tot lij sehe vájálduumettumos já epitáválumos já ete tot luhostui pyeremusávt.[2]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Hänen isänsä Edwin Aldrin oli lentäjä. \t Suu eeči Edwin Aldrin lâi kirdee."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuosi Voittaja 2014 Talonpoika Lalli[1] 2015 Willy Clay Band[1] 2016 Ulla Pirttijärvi-Länsman[2] 2017 Arja Havakka[3] 2018 The Meänland[1] 2019 Raj-Raj Band[1] 2020 Ville Liimatainen & Ajomiehet[1] 2021 Satama Open Air \t Ive Artist 2014 Talonpoika Lalli[1] 2015 Willy Clay Band[2] 2016 Ulla Pirttijärvi-Länsman[3] 2017 Arja Havakka[4] 2018 The Meänland[2] 2019 Raj-Raj Band[2] 2020 Ville Liimatainen & Ajomiehet[2] 2021 Satama Open Air"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Yksityiselämä \t Priivaateellim"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Kalvemolle vuonna 2003.[1] \t Kalvemo ive 2003.[1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Tulipalo sai alkunsa luultavasti vaurioituneista sähköjohdoista. \t Tullâpuálu cokkânij vahâgittum šleđgâjotosist."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "2016 – Sámi Grand Prix 2014 & 2015, kappaleella Liegga salla \t 2016 – Sámi Grand Prix 2014 & 2015, pittáin Liegga salla"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Museot ovat tehneet kävijäennätyksiä joka vuosi Museokortin myyntiin tulon jälkeen. [10] \t Ton maŋa ko museokorttâ valdui anon, museoin láá kolliistâllâm jyehi ive ulâttâsmeeri olmožid.[1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuonna 2006 kirjasta myytiin elokuvaoikeudet.[2] Siitä on tehty myös teatterisovitus Turun ruotsalaiseen teatteriin vuonna 2007 ja Teatteri Takomon dramatisointi vuonna 2012.[3][6] \t Ive 2006 roomaan elleekove filmimvuoigâdvuođah vuábdojii.[10] Romanist lii rahtum teatterversioh-uv: Tuurku ruátálâš teatterân ive 2007 já Teatter Takomon ive 2012.[11][12]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuonna 1996 hän osallistui ensimmäisen kerran Sámi Grand Prix -laulukilpailuun. Hän oli silloin vain 17-vuotias ja osallistui parhaan laulun osioon.[1][2][3] Hän lauloi kappaleen Vievdan, jonka sanat oli kirjoittanut masilainen Issát Sámmol Hætta.[1] Turid Vesterheim oli sitten sovittanut Hætan sanoja Ofotenissa asuvien saamelaisten murteeseen.[2] Kappaleen sävelsi Rune Hovdan.[2] Vesterheim ei kuitenkaan voittanut. \t Ive 1996 sun uásálistij vuossâmuu keerdi Sámi Grand Prix -kiišton, tuše 17-ihásâžžân.[1][2][14] Sun láávlui pitá Vievdan, mon saanijd lâi čáállám maasilâš Issát Sámmol Hætta.[5] Turid Vesterheim lâi te heiviittâm Hætta saanijd Ofotenist ässee sämmilij kuávlukielân.[8] Pitá nuottij Rune Hovdan.[8] Vesterheim ij vuáittám."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Itse museo on Tikanojan entinen koti. Taidekodin kokoelma käsittää harvinaisen ulkomaisen taiteen kokoelman, jonka pääpaino on 1800-luvun ja 1900-luvun alun ranskalaisessa maalaustaiteessa.[1] \t Lasseen tobbeen uárnejuvvojeh ive miätá maaŋgâlágán tábáhtusâid tegu muusiktábáhtusâid já taaidâluvâlduvâid.[1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Kokoelmalevyt \t Nurâldâhskiäruh"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 6.12.2014. ↑ Pro Finlandia -mitali kahdelletoista taiteilijalle Turun Sanomat. \t Čujottum 15.4.2022. (ruotâkielân) ↑ Selma Lagerlöfin kirjallisuuspalkinto Monika Fagerholmille SR Finska. 15.5.2020. Čujottum 14.4.2022. (suomâkielân) ↑ Lagerlöf-pris till Monika Fagerholm www.aftonbladet.se."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuosttaš geardde nammadan guokte nuorra dáiddára. \t Čujottum 9.3.2021 (orjâlâškielân) ↑ Kemi, Marit Elin: Dán jagáš nuorra dáiddár lea Márjá Karlsen Ávvir."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Andersson suoritti civilekonom-tutkinnon Tukholman kauppakorkeakoulussa vuonna 1992. Hän suoritti tohtorin tutkintoon tähtääviä taloustieteen jatko-opintoja korkeakoulussa vuosina 1992–1995 mutta ei valmistunut. \t Andersson vuossâmuuh läävhih politiikist tábáhtuvvii jo vuossâmuu ive čohčuv luvâttuvvâst ađai Katedralskolanist ive 1983, ko sun seervâi Ruotâ sosialdemokraatlâš piäláduv nuorâisiärván SSU:n.[1] Ive 1987 sun väljejui SSU Uppsala-pirrâduv saavâjođetteijen."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Sančuarin tyyli perustuu joikuun, johon on yhdistetty nykyaikainen säestys. Tyylistä onkin käytetty nimitystä joikrock. Vuonna 2000 Sančuarille myönnettiin Áillohaš-palkinto.[1] \t Palhâšumeh Ive 2000 Sančuari vuoitij Áillohaš-muusikpalhâšume.[1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Elämä ja ura \t Eellim já pargosyergi"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Onnettomuus viivästytti Apollo-ohjelmaa yli puolellatoista vuodella, sillä komentoalus suunniteltiin käytännössä kokonaan uudelleen.[1] Vaikka tämä uhkasi siirtää ensimmäisen kuulennon pois presidentti Kennedyn asettamasta aikataulusta, sai kuualuksen suunnittelu ja rakentaminen lisäaikaa.[2] \t Algâalgâlii vuávám mield Apollo 1 vuolgâ lâi kolgâđ tábáhtuđ kuovâmáánu 21. peeivi já maccâm lâi kolgâđ leđe njuhčâmáánu 7. peeivi. Luhottesvuotâ äjittij Apollo-ohjelm paijeel pelnub ive. Keevâtlávt ubâ skiijpâ suunâttâllui uđđâsist, já torvolâšvuotân kiddejui eenâb huámášume."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Fagerholm opiskeli Helsingin yliopistossa psykologiaa ja kirjallisuutta ja valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 1987.[3] Samana vuonna hän julkaisi esikoisteoksensa, novellikokoelman Sham. Vuonna 1990 ilmestyi novelikokoelma Patricia.[2][3] \t Ovdâl valmâštmist Fagerholm vuolgij peeli ihánRuotân čäällimškoovlân. Tobbeen sun čäliškuođij jieijâs vuossâmuu nooveelčuágálduv Sham já finnij toos olgosadelimsopâmâš.[1][2] Sham almostui ruotâkielân ive 1987.[3] Kuulmâ ive maŋa almostui uđđâ ruotâkielâg nooveelčuágáldâh Patricia.[4][5]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 25.12.2022. ↑ Rautjärven tulipalot | Poliisi julkaisi tarkemmat tuntomerkit miehestä, josta se pyytää havaintoja Rautjärven paloihin liittyen Helsingin Sanomat. 26.12.2022. \t 25.12.2022. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Biografia \t Eellim"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan kortti tuo museoille lisää kävijöitä ja tuloja. \t Aalto-ollâopâttuv tutkâmuš mield koortâ keežild museoin eelih eenâb já eenâb ulmuuh já museoh finnejeh eenâb puáđuid."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Pääministerinä \t Ruotâ uáiviministerin ive 2021 rääjist"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Lähteet \t Käldeeh"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Storelv on julkaissut 2 studioalbumia: Viervái vuonna 2011 ja Niegadit vuonna 2015. \t Storelv lii almostittám studioalbumijd Viervái ive 2011 já Niegadit ive 2015."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Palkitut \t Vyeitteeh"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Ensimmäinen palkinto myönnettiin Johs. \t Vuossâmuu palhâšume vuoitij Johs."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 28.4.2019. \t Čujottum 28.4.2019."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Tvättlina – Pyykkinaru, tunnettu suomeksi myös nimillä Pyykkinaru (pohjoissaameksi Bivttasbáddi), Pyykkinaru sateenkaaren väreissä[1] (ruots. Tvättlina i regnbågens färger, engl. Washing Lines in the Colors of the Rainbow) ja Pyykkinaru sateenkaaren väreissä – ystävällinen ele (ruots. Tvättlina i regnbågens färger – en vänlig gest) on normikriittinen yhteisötaideprojekti, jonka loivat artistit Heidi Lunabba ja Ilar Gunilla Perssen vuonna 2014 Jeppis Priden yhteydessä.[2] Taideprojektin tarkoituksena on viestittää käsityön keinoin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, että yhteiskunnassa on paljon ihmisiä, jotka tukevat heitä, vaikka tämä ei ole aina ilmiselvää. \t Pivtâspäddi (ruotâ- já suomâkielân Tvättlina – Pyykkinaru, pohjoissaameksi Bivttasbáddi) lii normâkriittisâš siärvustaaiđâproojeekt, mon rahtijn taidâreh Heidi Lunabba já Ilar Gunilla Perssen ive 2014 Jeppis Pride ooleest.[1] Proojeekt tárguttâssân lii viestâdiđ kietâtuojijn seksuaal- já suhâpeliucceeblovvoid, ete ohtsâškoddeest láá ennuv ulmuuh, kiäh torjuu sii, veik taat toorjâ ij lah veltihánnáá čielgâs teikkâ almos."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Se oli yksi Norjan 24 valtiollisesta korkeakoulusta kunnes se liitettiin Tromssan yliopistoon vuonna 2009. \t HiTø) lâi ollâškovlâ Tromssaast. Tot lâi ohtâ Taažâ 24 staatâlii ollâškoovlâst ive 2009 räi."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Kirsi Paltto sai saamelaisen Gollegiella-kielipalkinnon vuonna 2016 yhdessä puolisonsa Jan Skoglund Palton (s. 1961) sekä siskosten Ingá-Márja ja Máret Steinfjellsin kanssa. \t Palhâsumeh Ive 2016 Kirsi Paltto oovtâst pelikuoimijnis Jan Skoglund Palttoin já obišáin Ingá-Márja já Máret Steinfjellsáin vuoittii Kollekielâ-palhâšume.[1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Taidekodin on perustanut vaasalainen liikemies, kauppaneuvos Frithjof Tikanoja (1877–1964), joka lahjoitti mittavan yksityisen taidekokoelmansa Vaasan kaupungille vuonna 1951. \t Museost uárnejuvvojeh jyehi ive maaŋgâid olgo- já eennâmlii taiđuu čáitálduvâid."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "1 2 Fagerholm, Monika Kirjasampo.fi. \t 15.5.2020. Čujottum 14.4.2022. (suomâkielân) ↑ Erho, Nina: Kukin pakenee tavallaan Helsingin Sanomat. 18.7.2005."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Koska aluksen luukku oli hidas avata, miehistö ehti palaa pahoin ja tukehtua savuun ennen palon sammumista ja pelastusmiehistön saapumista alukseen. \t Tastko moduul luŋkká lâi hiđes lekkâđ, astronauteh kiergânii pyelliđ jaamâs já avkkâđ suovân ovdilgo iše sijjân poođij. Taat luhottesvuotâ lii lamaš viärráámus luhottesvuotâ Apollo-ohjelmist."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Aldrin ampui alas kaksi MIG-15-konetta.[1] \t Sun paajij vuálos kyehti MIG-15-maašin.[1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Edwin Eugene \"Buzz\" Aldrin, Jr. (s. 20. tammikuuta 1930 Glen Ridge, New Jersey) on yhdysvaltalainen astronautti, Yhdysvaltain ilmavoimien eversti ja toisena Kuuhun astunut ihminen. \t Edwin Eugene \"Buzz\" Aldrin, Jr. (š. uđđivemáánu 20. peeivi 1930 Glen Ridge, New Jersey) lii ameriklâš astronaut, Amerik áimuvuoimij eeveerst já nubben Mánudáá aaseest vázzám olmooš. Sun tooimâi Apollo 11 mánudâšmooduul kirden."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Tiina Sanila-Aikio vuonna 2017 \t Tiina Sanila-Aikio ive 2017"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Hän jatkoi sen jälkeen työskentelyä Yhdysvaltain avaruusohjelmassa. \t Ton maŋa sun joođhij pargoost Amerik komovuotâohjelmist."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Artikkelin maksullinen verkkoversio. \t Čujottum 15.4.2022. ↑ Kirjallisuuden taiteilija-apurahat 2010 23.11.2011. Taiteen edistämiskesus. Čujottum 6.12.2014."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Yhdessä Matti Morottajan kanssa hän on toimittanut novellikokoelman Kyelisieidi maccâm já eres novelleh (Kalaseidan paluu ja muita novelleja), joka ilmestyi jouluna 2005. \t Oovtâst Matti Morottajain sun lii toimâttâm nooveelčuágálduv Kyelisieidi maccâm já eres novelleh (2005)."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Kirsi Máret Paltto (s. 1974 Fierranjohka, Finnmark) on Norjan Kaarasjoella asuva saamelainen kääntäjä, opettaja, kirjailija ja yrittäjä (ABC-Company E-skuvla AS).[1][2] \t Kirsi Máret Paltto (š. 1974 Fierranjohka, Finnmark, Taažâ) lii tavesämmilâs jurgâleijee, máttáátteijee, kirječällee já finnodâholmmoš (ABC-Company E-skuvla AS).[1][2]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Fagerholmin neljäs romaani Glitterscenen (suom. Säihkenäyttämö) ilmestyi vuonna 2009. Se on itsenäinen jatko-osa Amerikkalaiselle tytölle.[7] Fagerholmin seuraava teos oli vuonna 2012 ilmestynyt Lola uppochner (suom. Lola ylösalaisin), joka nähtiin myös televisiosarjana. \t Fagerholm niäljád roomaan Glitterscenen almostui ive 2009. Roomaan lii jiečânâs jotkâuási kiirján Den amerikanska flickan.[1] Tot lâi iävtukkâssân ive 2010 Runeberg-palhâšume uážžon[2], mut tom vuoitij Kari Hotakainen kirjestis Ihmisen osa.[3] Čohčuv 2009 Fagerholmân mieđettui staatâ viiđâihásii taaidârišeruuđâ.[4] Fagerholm čuávvuvâš kirje lâi ive 2012 almostum roomaan Lola uppochner."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Taiteen edistämiskesus. \t 18.3.2016. Čujottum 19.3.2016. ↑ Prisregn över Förlagets författare på Runebergsdagen Förlaget. 4.2.2020."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Sveitsistä Heck palasi Winsteinin ryhmään UCLA:an. \t Ive 1956 sun sirdui Wilmingtonân, Delawaren porgâđ Hercules Powder tutkâmkuávdáást."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Harstad/Narvik-lentokentällä hän sitten joikkasi Gorbatšoville, tämän vaimolle Raisa Gorbatšovalle ja Gorbatšovin instituutin professoreille.[2] \t Sun juoigâi Harstad/Narvik-kirdemkiedist Gorbatšov, Raisa Gorbatšova já Gorbatšov-instituut professorijd.[15]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Tämäkin elokuva näytettiin TIFFissä.[1][2] \t Taat-uv elleekove čaittui TIFFist.[1][2]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Keskitalo, Pigga & Määttä, Kaarina 2011: Sámegielat álgooahpahusa gielalaš iešvuođat. \t ISBN 978-82-7367-024-3. Keskitalo, Pigga & Määttä, Kaarina 2011: Sámegielat álgooahpahusa gielalaš iešvuođat."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Toimiessaan varamiehenä Apollo 8 -lennolla hän kehitti astronomisen navigoinnin operatiivisia tekniikoita.[1] \t Sun tooimâi Apollo 8 -kirdemist já ovdedij astronomisii navigistem operatiivisijd tekniikijd. [1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuoden 2015 voittaja Willy Clay Band lavalla Kiirunassa \t Ive 2015 vyeittee Willy Clay Band läävdi alne Kiärunist"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 19.3.2016. ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 115. \t Viitattu 29.11.2013. ↑ Säihkenäyttämö Teos. Viitattu 6.12.2014. ↑ Hällsten, Annika: Fagerholm skriver om tystaned efter en våldtäkt. Hufvudstadsbladet, 8.9.2019, s."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Se valmistui vuonna 1965. \t Tot valmâštui ive 1965."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Hän on suorittanut kokelasluokan radioamatöörin pätevyystutkinnon vuonna 1972.[1] \t Ilmari Mattus lii meid lamaš vuáđđudmin vuossâmuu anarâškielâ kielâpiervâl ive 1997 já vistig porgâm tobbeen pargen já maŋeláá uásálistám tooimân \"väriäijihin\". Ilmari Mattus lii meid lamaš taiđârin. Sun lii lávlum, jurgâlâm lavluid já luuhâm páádán materiaalijd."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuoden 2017 voittaja Arja Havakka ja Matti Salmela Lappeenrannan kesäteatterissa vuonna 1961 \t Ive 2017 vyeittee Arja Havakka já Matti Salmela Lappeenranta kesiteatterist ive 1961"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Tuotanto \t Pyevtittim"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "11 tunnin 10 minuutin testien jälkeen kuumoduulin vaiheet jätettiin kiertämään Maata ja ne tipahtivat muutama sata kilometriä lounaaseen Guamista Tyyneen valtamereen 24. tammikuuta ja 12. helmikuuta 1969. \t 11 tiijme pištee 10 miinut teestâi maŋa mánudâšmooduul mudoh kuáđđojii juurrâđ Eennâm pirrâ, já toh koččii čyeti kilomeetterid maadânuortâs Guamist Kuálhis Väldimeerân uđđivemáánu 24. peeivi já kuovâmáánu 12. peeivi 1969."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Ulla Pirttijärvi-Länsman vuonna 2018 \t Ulla Pirttijärvi-Länsman ive 2018"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Tvättlina – Pyykkinaru -taideteos Pohjoisesplanadin varrella \t Pivtâspäddi -taaiđâproojeekt Helsigist Pohjoisesplanadi paaldâst"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Pigga Päivi Kristiina Keskitalo (Ville Ásllat Piggá, e. Lauhamaa, o.s. Järvensivu, s. 1972 Utsjoki) on saamelaiskäräjien jäsen, Helsingin yliopiston dosentti sekä Lapin yliopiston ja Saamelaisen korkeakoulun tutkija.[1][2][3][4][5][6] \t Pigga Päivi Kristiina Keskitalo (Ville-Ásllat Piggá[1], ive 2011 räi Lauhamaa, j.s. Järvensivu; š. porgemáánu 18. peeivi 1972 Ucjuuhâ, Suomâ)[2][3] lii máttáátteijee, doosent Helsig ollâopâttuvvâst sehe totkee Laapi ollâopâttuvvâst já Säämi ollâopâttuvvâst.[4][5][6][7][8][9] Sun lii meid hoittám maaŋgâlágán luáttámuštooimâin já lamaš Sämitige Iänuduvaairâs jo ive 2016 rääjist."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Heck valmistui maisteriksi Kalifornian yliopiston Los Angelesin kampusyliopistosta (UCLA) 1952. Valmistumisensa jälkeen hän jatkoi UCLA:ssa tutkijana, ja hän tutki Saul Winsteinin kanssa aryylisulfonaattien solvolyysia. \t Tuáhtárin valmâštum maŋa Heck varrij Zürichân, Sviäiccán, ko sun finnij Ovtâstum staatâi aalmuglâš tieđâsiättusist stiipeend tutkâm várás."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "International Journal of Research Studies in Eduation 7(2), p. 25-39. \t Paksuniemi, Merja, Körkkö, Minna, Keskitalo, Pigga & Norvapalo, Katja (toim.) 2019. Opaskirja oppilaan kohtaamiseen monikulttuurisessa koulun arjessa. Siirtolaisuusinstituutin julkaisuja 26."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Tausta \t Taaiđâproojeekt tuávááš"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 10.1.2018. ↑ Monika Fagerholm får Övralidspriset. \t Viitattu 19.3.2016. ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 115. Helsinki: Professoriliitto, 2008."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Fagerholm on saanut useita muitakin palkintoja ja tunnustuksia. Vuosina 1995, 1999 ja 2005 hän sai Svenska litteratursällskapet i Finlandin palkinnon.[1] Syksyllä 2009 Fagerholmille myönnettiin valtion viisivuotinen taiteilija-apuraha.[11] Vuonna 2010 hänet palkittiin Pro Finlandia -kunniamerkillä,[12] ja vuonna 2013 hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon.[13] Keväällä 2016 Fagerholmille myönnettiin Ruotsin akatemian pohjoismainen palkinto, jonka arvo on 400 000 kruunua.[14] \t Palhâšumeh, tubdâstâsah já iävtukkâsvuođah 1995 – Runeberg-palhâšume 1995 – Takkâ kirjeest -tubdâstâspalhâšume 1995 – Ruotâ kirjálâšvuođâservi Suomâst -palhâšume[1] 1999 – Ruotâ kirjálâšvuođâservi Suomâst -palhâšume[1] 1999 – Uđđâeennâm taaiđâtoimâkode taaiđâpalhâšume[2] 2003 – Längmanska kulttuursiäđus -palhâšume 2005 – Ruotâ kirjálâšvuođâservi Suomâst -palhâšume[1] 2005 – August-palhâšume[3] 2005 – Aniara-palhâšume[4] 2005 – Göteborgs-Posten -kirjálâšvuođâpalhâšume 2010 – Pro Finlandia -miitaal[5][6] 2013 – Granberg-Sumeliuska -palhâšume[7] 2013 – Kirjálâšvuođâ staatâpalhâšume[8] 2016 – Ruotâ akatemia tave-eennâmlâš palhâšume[9] 2020 – Tollander-palhâšume[10][11] 2020 – Selma Lagerlöf -siättus palhâšume[12][13] 2020 – Tave-enâmij rääđi kirjálâšvuođâpalhâšume[14] 2022 – Övralid-palhâšume[14]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 8.9.2019. ↑ Lindholm, Johanna: Fagerholm får Svenskfinlands mest prestigefyllda litteraturpris. \t 1 2 Tre västnylänningar får pris för böcker svenska.yle.fi. Čujottum 15.4.2022. (ruotâkielân) ↑ Lola uppochner Yle Arenan. Čujottum 15.4.2022. (ruotâkielân) ↑ Gustafsson, Miia: Monika Fagerholm sai suuren kirjallisuuspalkinnon – summa ohittaa Finlandia-palkinnon Yle Uutiset."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 30.4.2022. (norjaksi) ↑ Ojai Film Festival: Ojai Film Festival ojaifilmfestival.com. \t Čujottum 29.4.2022. (eŋgâlâskielân) ↑ Talent Norge | Møt deltakerne talentnorge.no. Čujottum 27.4.2019. ↑ Før hun kom, etter han dro International Movie Database."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Hänen esikoiskirjansa oli pohjoissaamenkielinen Gos don leat, Elle? (2019).[1] \t Ive 2019 almostui orjâlâškielân suu vuossâmuš kirje Gos don leat, Elle?[1] Kirje almostui meid suomâkielân noomáin Missä olet, Elle? já taažâkielân noomáin Hvor er du, Elle?[2]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Mari Boine vuonna 2018 \t Mari Boine ive 2018"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Julkaisu ja vastaanotto \t Almostittem já vuástáväldim"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Monista reaktioista, joita Heck kehitti Delawaressa, merkittävin oli alkeenin ja aryylihalidin kytkentäreaktio. \t Ollâopâttuvvâst sun tuuđhâi jieškote-uvlágán palladium kevttimist ruossâdlabdemreaktioi katalyytin orgaanlâš synteesist. Täin reaktioin analysistum merhâšitteemus lâi alkeen já aryylhaaliid labdemreaktio."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Hufvudstadsbladet, 6.2.2020, s. 22. \t 5.2.2020. Čujottum 15.4.2022. (suomâkielân) ↑ Feilâ: Lostâkäldeemyensterist almostittemparameetter lii págulâš. [ Raavâ ], {{{Ihe}}}. Artikkâl nettiversio."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Aiheesta muualla \t Eres sajeh"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Museokortti \t Koskâpuddâsâš museokorttâ"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Heck muutti vuonna 2006 Filippiineille filippiiniläissyntyisen vaimonsa kanssa. \t Priivaateellim Ive 1979 Heck lâi Manilast määđhist, ko sun teividij filippiinijlâs Socorro Nardo. Muáddi ive maŋa suoi naajáin. Ive 2006 suoi varrijn Filippiinijd."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Apollo 4 oli Apollo-avaruusohjelman miehittämätön lento. \t Apollo 4 lâi Apollo-ohjelm kirdem, mast ij lam olmooš fáárust."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 10.8.2011. ↑ Sundqvist, Janne: Kirjallisuuden ja kuvitustaiteen valtionpalkinnot kolmelle naiselle Yle Uutiset. \t 1 2 3 Mäkelä, Olli: Esittely: Monika Fagerholm Näytelmät.fi. Viitattu 6.12.2014. 1 2 3 Kuka kukin on 2011, s."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Se oli ensimmäinen, jossa käytettiin Saturn V -kantorakettia.[1] \t Tot lâi vuosmuš, mast kevttui Saturn V -kyeddimrakkeet."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Richard F. Heck (15. elokuuta 1931 Springfield, Massachusetts[1] – 10. lokakuuta 2015 Manila, Filippiinit[2]) oli yhdysvaltalainen kemisti ja Nobelin kemianpalkinnon saaja. Hänen mukaansa on nimetty Heck-reaktio. \t Richard F. Heck (porgemáánu 15. peeivi 1931 Springfield, Massachusetts, Ovtâstum staatah – roovvâdmáánu 10. peeivi 2015 Manila, Filippiineh) lâi ovtâstumstaatâlâš kemist. Ive 2010 sun vuoitij oovtâst Akira Suzukijn já Eiichi Negishijn Nobel-kemiapalhâšume pargostis palladium kevttimist ruossâdlabdemreaktioi katalyytin orgaanlâš synteesist."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Heck jäi eläkkeelle 1989. \t Palhâšumeh Pargostis Heck vuoitij maaŋgâlágán palhâšuumijd."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Varsinaiseksi läpimurtoteokseksi muodostui Fagerholmin vuonna 1994 ilmestynyt romaani Underbara kvinnor vid vatten (suom. Ihanat naiset rannalla), joka oli ilmestymisvuonnaan ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi.[4] Vuonna 1995 Fagerholm sai teoksesta Runeberg-palkinnon ja Kiitos kirjasta -mitalin.[2] Lisäksi se oli August-palkintoehdokkaana Ruotsissa. \t Ko ive 1994 almostui Fagerholm vuossâmuš roomaan Underbara kvinnor vid vatten, sust šoodâi pegâlmâs kirje áánsust. Čuávvuváá ive Fagerholm finnij taan kirjeest sehe Runeberg-palhâšume já Takkâ kirjeest -tubdâstâspalhâšume.[1] Kirje lâi meid iävtukkâssân el. ive 1994 Finlandia-palhâšume uážžon,[2] ive 1995 August-palhâšume uážžon, ive 1996 Aristeion-palhâšume uážžon já ive 1998 International IMPAC Dublin Literary Award uážžon."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Ura \t Karrier"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Pelastuslaitos sai palosta ilmoituksen noin kello 8.30. \t Tom ceggij Häyhä suhâservi kesimáánu 17. peeivi 1989.[7] Kirkkoeennâm Kirho pirrâ lii kirkkoeennâm."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Korkeakoulussa oli silloin suunnilleen 3000 opiskelijaa ja 300 työntekijää. \t Ollâškoovlâst lijjii suulân 3 000 uápped já parged, ko tot lohtui Tromsa ollâopâttâhân."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Linkola, I.-A. & Keskitalo, P. 2015: Sámegiela sajádat skuvllain. \t Linkola, I.-A. & Keskitalo, P. 2015: Sámegiela oinnolašvuohta sámi skuvllas."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. \t Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Kirja on käännetty yhdeksälle kielelle ja Claes Olsson ohjasi sen pohjalta samannimisen elokuvan vuonna 1998.[4] \t FILI mield Underbara kvinnor vid vatten lii jurgâlum käävci kieláid.[3] Kirjeest šoodâi elleekove-uv, ko suomâruátálâš elleekovestivrejeijee Claes Olsson stivrij siämmáánommâsii elleekove ive 1998.[2]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Marja Bål Nango Nordic Women in Film. \t 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Marja Bål Nango Nordic Women in Film."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Korean sodassa Aldrin lensi F-86 Sabre -suihkukoneita 66 taistelulennolla 51. lentueessa, jonka tukikohta oli Suwonissa Etelä-Koreassa. \t Korea suáđist Aldrin kiirdij F-86 Sabre -turbojettijn 66 taištâlemkirdemist."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "1. tammikuuta 2009 korkeakoulu yhdistyi Tromssan yliopistoon. \t Uđđâivemáánu 1. peeivi 2009 ollâškovlâ lohtui Tromsa ollâopâttâhân."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Järvensivu, Pigga & Paksuniemi, Merja: Koulumenestyksen etnisen tasa-arvon toteutuminen arvosanojen perusteella Utsjoella. \t Järvensivu, Pigga & Paksuniemi, Merja: Koulumenestyksen etnisen tasa-arvon toteutuminen arvosanojen perusteella Utsjoella. Syventävien opintojen tutkielma. Lapin yliopisto."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Lapin yliopisto. \t Luokanopettajakoulutus, 1997."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 15.9.2022. (ruotsiksi) ↑ Andersson jätti eronpyyntönsä – väläytti heti yhteistyön mahdollisuutta kokoomuksen kanssa Yle Uutiset. \t Viitattu 15.9.2022. (ruotsiksi) ↑ Andersson jätti eronpyyntönsä – väläytti heti yhteistyön mahdollisuutta kokoomuksen kanssa Yle Uutiset. 11.9.2022. Viitattu 15.9.2022. ↑ Fredriksson, Jimmy: \"Ett komplement till en god välfärdsstad\" 15.12.2013."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Hän johti vallankaappausta, jossa syrjäytettiin maata vajaan vuoden hallinneen Paul-Henri Sandaogo Damiban johtama juntta.[1][2] \t Čohčâmáánu 30. peeivi sun jođettij vääldičovádem Burkina Fasost, man keežild ovdebáš koskâpuddâsâš president Paul-Henri Sandaogo Damiba jođettem suáldátjuntta kománij.[2][3]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "ISBN 978-952-99281-1-8. ↑ Tunnetut naiset kertovat uutuuskirjassa, miksi eivät halua lapsia: ”Kaikki, mikä minua on ikinä kiinnostanut, olisi vaikeampaa lapsen kanssa” Me Naiset. \t Hufvudstadsbladet, 6.2.2020, s. 22. Artikkelin verkkoversio. ↑ Vedenpää, Ville: Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto Monika Fagerholmille – ”En uskonut, että saisin sitä koskaan.”"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Marja Bål Nango syntyi vuonna 1988 Oslossa, Norjassa. \t Marja Bål Nango šoodâi ive 1988 Oslost, Taažast."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Palkinnonsaajat \t Vyeitteeh"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuoden nuori taiteilija tai Riddu Riđđu vuoden nuori taiteilija (orjâlâškielân Jagi nuorra dáiddár, tárukielân Årets unge kunstner ja eŋgâlâskielân Young Artist of the Year) on taidepalkinto, jota Riddu Riđđu on vuosittain jakanut 18–25-vuotiaille saamelaisille taiteilijoille vuodesta 2000.[1] Aiemmin 15–18-vuotiaat ovat voineet myös osallistua.[2] \t Ive nuorâ taaiđâr teikkâ Riddu Riđu ive nuorâ taaiđâr (orjâlâškielân Jagi nuorra dáiddár, tárukielân Årets unge kunstner já eŋgâlâskielân Young Artist of the Year) lii taaiđâpalhâšume, mon Riddu Riđđu lii mieđettâm 18–25-ihásii sämmilii taidârân jyehi ive ive 2000 rääjist.[1] Ovdâlist 15–18-ihásiih-uv puohtii meid uuccâđ.[2]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 28.4.2019. ↑ Juletrollet International Movie Database. \t 26.10.2020. Čujottum 30.4.2022. (tavesämikielân) ↑ Before She Came, After He Left (2012) - IMDb imdb.com. Čujottum 28.4.2019. ↑ Juletrollet International Movie Database."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Voittajat \t Vyeitteeh"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Sofia Jannok vuonna 2007 \t Sofia Jannok ive 2007"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Andersson toimi vuosina 2004–2006 valtiovarainministeriön valtiosihteerinä ja marraskuussa 2009 hän aloitti työt Ruotsin veroviraston apulaispääjohtajana.[3] \t Iivij 2005–2009 sun lâi sosialdemokraatlâš juurdâláláttuv Policy Network stiivrâst. Skammâmáánust 2009 sun algâttij Ruotâ viärutoimâttuv Skatteverket pajehovdân.[1] Kuovâmáánust 2012 sun sirdui sosialdemokraatlâš piäláduv ekonomiapooliitlâš ovdâsteijen. Ruotâ ive 2014 staatâpeeivij vaaljâin Andersson lâi Tukholma lääni iävtukkâssân."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "1 2 3 Mäkelä, Olli: Esittely: Monika Fagerholm Näytelmät.fi. \t 1 2 3 Mäkelä, Olli: Esittely: Monika Fagerholm Näytelmät.fi. Čujottum 6.12.2014. 1 2 3 4 5 Kuka kukin on 2011, s."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Nango kirjoitti elokuvan käsikirjoituksen ja ohjasi elokuvan. Sen lisäksi hän osallistui moneen jälkityöhön. \t Elleekove čuávu uccâ Inger Marja, kii haalijd tievâslâš juovlâkuosâ. Suu eenist iä lamaš tuárvi ruuđah juovlâkuosâ uástimân já Inger Marja tuáivu, ete juovlâstáálu išedičij sunnuu.[7] Ton ive Marja Bål Nango finnij kuulmâihásâš pargostipend Säämi taaidârrääđist.[2]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Historia \t Historjá"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuonna 2019 hän julkaisi romaanin Vem dödade bambi? (suom. Kuka tappoi bambin?), joka käsittelee joukkoraiskausta ja sen seurauksia;[8] romaanin johdosta hänelle myönnettiin Tollanderin palkinto[9] ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto vuonna 2020.[10] \t Taan kirjeest Fagerholm finnij tuše oovtâ palhâšume, ive 2013 Granberg-Sumeliuska -palhâšume.[5] Kirjeest kuittâg rahtui ive 2016 siämmáánommâsâš TV-miniráiđu.[6] Ive 2019 almostum romanist Vem dödade bambi? kietâdâlloo juávkkuilláástem čuávumušâid uhreest já illáásteijein.[7] Ton lasseen kirjeest kietâdâlloo maht uccâ sijdâ reagist sijjân já rikosân.[8] Taan kirjeest sun finnij ive 2020 sehe Tollander-palhâšume[9] já Tave-enâmij rääđi kirjálâšvuođâpalhâšume.[10] Roomaan lâi meid iävtukkâssân ive 2019 Finlandia-palhâšume uážžon.[11]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Keskitalo valittiin saamelaiskäräjien jäseneksi vuonna 2016. \t Keskitalo lii toimâm maaŋgâlágán roolâin Ruávinjaargâ sämiseervi Mii stiivrâst."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Lento jäi toteutumatta, kun alus ja miehistö tuhoutuivat harjoituksessa sattuneessa tulipalossa 27. tammikuuta 1967. \t Taat kirdem ij olášum, tastko moduul já astronauteh tuššii hárjuttâsâst sattum tullâpuálust uđđivemáánu 27. peeivi 1967."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Museossa järjestetään vuosittain useita ulkomaisen ja kotimaisen taiteen näyttelyitä ja lisäksi ympäri vuoden musiikki- ja muita tapahtumia, esimerkiksi taideluentoja.[1] \t Čujottum 6.4.2022. Ive 2015 rääjist Tikanoja-taaiđâviäsu lii kuullâmVaasa kaavpug museoi ohtsii organisaation oovtâst Kuntsi tááláštaiđuu museoin, Tavepoođâeennâm museoin, Vaasa taaiđâhallijn já Puárrás Vaasa museoin.Vaasan kaupungin museot Vaasa kaavpug museoh. Čujottum 6.4.2022. (suomâkielân) Museo toimâ"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Museokortin kotisivu \t Museokoortâ virgáliih nettisiijđoh"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Expressen. Viitattu 3.10.2014. (ruotsiksi) \t Algâalgâliih artikkâleh: fi:Magdalena Andersson & sv:Magdalena Andersson"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Ensimmäisenä Pietarsaaren jälkeen taideprojekti siirtyi Kaarasjoelle, jossa 29.–31.5.2015 järjestettiin maailman toinen Sápmi Pride.[3][4] Kaarasjoella pyykkinaruja oli sekä Pridetalon että Pridelaavun ulkopuolella ja sisällä sekä runsaasti ympäri kylää.[10][5][6] Sen lisäksi pridekulkueen osallistujat kantoivat mukanaan yhtä pyykkinarua läpi kylän.[12] \t Ive 2015 Säämi Pride Kárášjuuvâst lâi vuossâmuš saje, kuus Pivtâspäddi-siärvustaaiđâproojeekt sirdâšui ive 2014 Jeppis Pride maŋa.[3][4] Kárášjuuvâst lijjii pivtâspäädih sehe Prideviäsu já -láávu ulguu- já siskiibeln já meid maaŋgâ saajeest siijdâst.[4][5][6] Tai lasseen pridepaaraat uásálisteeh kuoddii nube pivtâspäädi fáárust čoođâ siijdâ.[6]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "9/2023[1] Radiosoittolista 3. \t 10/2023[2] Sverigetopplistan 13."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Aldrin sai kaikkiaan 50 kunnianosoitusta, mukaan lukien Presidential Medal of Freedomin.[1] Pieni kraatteri Kuussa lähellä Apollo 11:n laskeutumispaikkaa on nimetty Aldrinin mukaan.[3] \t Smavvâ kraatter Mánudáást Apollo 11 siäivumsaje alda lii finnim noomâs Aldrin mield.[1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Andersson on naimisissa taloustieteen professori Richard Fribergin kanssa. Heillä on kaksi lasta.[14] \t 1990-lovvoost Anderson luuvâi ekonomia Tukholma kävppiollâškoovlâst, kost sun teividij Richard Friberg.[1] Ive 1997 suoi naajáin.[1] Sunnust lává kyehti párnáá.[2]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Wimme vuonna 2006 \t Wimme ive 2006"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Pääasiallisina jäseninä ovat toimineet Svein Egil Oskal ja Heaika Hætta.[1] \t Juávhu stiljâ lii juáigusrock."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Katja Gauriloff Göteborgin elokuvajuhlissa vuonna 2017, samana vuonna kun hän voitti Skábmagovat-palkinnon. \t Katja Gauriloff Göteborg elleekovefestivaalist ive 2017, siämmáá ive ko sun vuoitij Skammâkoveh-palhâšume"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Artikkelin verkkoversio. ↑ Vedenpää, Ville: Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto Monika Fagerholmille – ”En uskonut, että saisin sitä koskaan.” \t 1 2 Lindholm, Johanna: Monika Fagerholm får Tollanderska priset: \"Vi måste hitta ett språk för att prata om svåra saker\" Hufvudstadsbladet. 5.2.2020. Čujottum 15.4.2022. (ruotâkielân) ↑ Vedenpää, Ville: Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto Monika Fagerholmille – ”En uskonut, että saisin sitä koskaan.”"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuoden 2016 voittaja Ulla Pirttijärvi-Länsman Riddu Riđđu -musiikkifestivaalissa \t Ive 2016 vyeittee Ulla Pirttijärvi-Länsman Riddu Riđđu -muusikfestivalist"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Korean sodan jälkeen Aldrin palveli Nellis Air Force Base -tukikohdassa Nevadassa ja sen jälkeen Squadron Officers’ Schoolissa Air Universityssä Maxwell Air Force Basessa Alabamassa. \t Korea suáđi maŋa Aldin palvâlij Nellis Air Force Base -caggesaajeest Nevadast já ton maŋa Squadron Officers’ Schoolist Air Universityst Maxwell Air Force Basest Alabamast."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Eva Magdalena Andersson (s. 23. tammikuuta 1967 Uppsala) on ruotsalainen poliitikko, Ruotsin sosiaalidemokraattien puheenjohtaja ja Ruotsin pääministeri vuodesta 2021.[1] Hän on Ruotsin ensimmäinen naispääministeri. \t Eva Magdalena Andersson (š. uđđâivemáánu 23. peeivi 1967 Uppsala, Ruotâ) lii ruátálâš politikkár. Sun lii Ruotâ sosialdemokraatlâš piäláduv saavâjođetteijee. Toos lasseen sun lii lamaš Ruotâ uáiviminister ive 2021 rääjist já staatâ vuossâmuš nissoonuáiviminister.[1][2]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "”Cha cha cha” debytoi Suomen virallisen listan toisella sijalla, edellään vain Miley Cyrusin ”Flowers”.[7] ”Cha cha chan” musiikkivideo keräsi julkaisupäivänään satojatuhansia katselukertoja ja rikkoi UMK-kilpailukappaleiden ensimmäisen päivän striimiennätyksen.[8] Kappaletta pidettiin tiedotusvälineissä kilpailun ennakkosuosikkina.[9][10][11] \t Cha cha cha debytistij Suomâ virgálâš liiston nube saajeest.[1] Oho Uđđâ muusik kišto maŋa pittá lâi Suomâ virgálâš listo njunošsaajeest já Suomâ radiosuáittulisto kuálmád saajeest.[2] Njuhčâmáánu loopâ räi pittá lii lamaš jo 9 oho virgálâš listoost já 10 radiosuáittulistoost.[2] Jo almostittempeeivi pittá rikoi maaŋgâid ulâttâsâid, ko tom kuldâlii 147 000 tove nettimuusikpalvâlussáid peht sehe keččii já kuldâlii 225 000 tove YouTubest já 500 000 tove Yle Areenast.[3] Tieđettemniävuin já euroviisui fanij siijđoin pittá lâi jo ovdil finaal munejiellâh.[4][5][6][7][8]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Pari vuotta myöhemmin hän osallistui uudestaan kilpailuun ja voitti parhaan laulun osion itse sanoittamalla ja säveltämällä kappaleellaan Guorus Váibmu.[1] Voiton jälkeen hänet pyydettiin joikaamaan Mihail Gorbatšov varten, kun tämä oli saapunut Norjaan. \t Muádi ive maŋa sun uásálistij oppeet kiišton já vuoitij lávlumuási pittáin Guorus Váibmu.[1] Sun sehe sannij já nuottij pitá.[5] Vuáitu maŋa sun pivdui juoigâđ Mihail Gorbatšov."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Marraskuussa 2021 Andersson valittiin Ruotsin sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen puheenjohtajaksi, mikä teki hänestä toisen naisen puolueen johtajana.[6][7] Andersson valittiin Ruotsin historian ensimmäiseksi naispääministeriksi 24. marraskuuta 2021, mutta hän erosi jo samana päivänä ehtimättä virallisesti astua tehtävään.[8][9] Hänet valittiin uudelleen pääministeriksi 29. marraskuuta 2021, ja Anderssonin hallitus astui toimeen seuraavana päivänä.[10][6] \t Andersson väljejui Ruotâ 34. uáiviministerin já Ruotâ vuossâmuu nissoonuáiviministerin skammâmáánu 24. peeivi 2021, mut sun iäránij jo siämmáá peeivi kiergânhánnáá virgálávt algâttiđ.[1][2] Sun väljejui uđđâsist uáiviministerin skammâmáánu 29. peeivi 2021.[3] Andersson haldâttâs algâttij čuávuváá peeivi.[4][5]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Hampurin islamilainen keskus (saks. \t Hambur islamlâš kuávdáš (saks."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitteet \t Käldeeh"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Keskitalo on Helsingin yliopiston dosentti vuodesta 2014.[1][8] Hän on toiminut Siirtolaisuusinsituutin verkostotutkijana.[9] \t Vyesimáánu 30. peeivi 2014 rääjist Keskitalo lii lamaš Helsig ollâopâttuv doosent.[1][2]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuonna 1999 hän kilpaili samassa osiossa kuin aiemmin, tällä kertaa popkappaleella nimeltä Boares muitu.[1][2] Tämän kappaleen sanoittivat Idar ja Kenneth Reinås.[3] Myös tämän vuoden kilpailun hän voitti.[3] Voiton jälkeen hänet pyydettiin laulamaan Norjan saamelaiskäräjien uuden rakennuksen avajaisissa 2. marraskuuta 2000.[4] \t Ive 1999 sun kištodij siämmáá uásist pop-pittáin Boares muitu.[1][2] Pitá sannijn Idar já Kenneth Reinås.[16] Taan-uv ive sun vuoitij kišto lávlumuási.[16] Vuáitu maŋa sun pivdui lávluđ Taažâ Sämitige uđđâ viste lekkâmjuuhlijn skammâmáánu 2. peeivi 2000.[17]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Hän on tehnyt luentokiertueita ja kirjoittanut useita kirjoja, joihin lukeutuu omaelämäkerrallisia teoksia ja fiktiota.[1] \t Sun lii luvâldâllâm ennuv já čáállám kiirjijd jieijâs maađhijn já meid fiktio.[1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Sen lisäksi hän on kirjoittanut ja toimittanut useita inarinsaamenkielisiä kirjoja, esimerkiksi dokumenttiromaanin Čovčjäävrist Kaamâsân (Syysjärveltä Kaamaseen). \t Ton lasseen sun lii čáállám kiirjijd Čovčjäävrist Kaamâsân, Pissoin ráávhu turviđ já päikkinommâkirje Anarâš päikkinoomah."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "ISBN 978-82-7367-024-3. \t Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla, 2010."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Čujottum 9.3.2021 (orjâlâškielân) ↑ \t Čujottum 5.3.2022. (tavesämikielân)"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Lista Paras sijoitus Viikko Suomen virallinen lista 1. \t Listo Pyeremus saje Pyeremus saje okko Suomâ virgálâš listo 1. 9/2023 já 10/2023[1] Suomâ radiosuáittulisto 3. 9/2023[1] Plötutíðindi (Island) 19."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 29.11.2013. ↑ Säihkenäyttämö Teos. \t Čujottum 15.4.2022. ↑ Nomineringer 2005 norden.org. Čujottum 15.4.2022. (tárukielân) ↑ Semer, Jaana S.: Amerikkalainen tyttö Sylvi. 17.5.2012."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Kansainvälisistä raadeista hän sai Saksalta, Espanjalta ja Australialta täydet 12 pistettä, Ruotsilta, Puolalta ja Ukrainalta 10 sekä Britannialta 6. \t Aalmugijkoskâsij raađij čiččâm enâmist Saksa, Espanja já Australia adelii enâmus čyegislovo ađai 12 čyegisid já Ruotâ, Puola já Ukraina 10 čyegisid. Ovtâstum kunâgâskodde adelij tuše 6 čuággá."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuonna 2015 hän osallistui taas Sámi Grand Prix -kilpailun parhaan laulun osioon, mutta tällä kertaa nykyisellä sukunimellään. Hän lauloi Liegga sallas, jonka Bernt Mikkel Haglund oli sanoittanut ja säveltänyt. \t Ive 2015 sun uásálistij tááláin suhânoomáin Sámi Grand Prix -lávlumuásán pittáin Liegga sallas, mon Bernt Mikkel Haglund sannij já nuottij."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Nasa valitsi Aldrinin lokakuussa 1963 alkavaan kolmanteen astronauttikoulutukseen. \t Nasa valjij Aldrin kuálmád astronautškovliittâsân, mii aalgij roovvâdmáánust 1963."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Apollo 4 laukaisu. \t Apollo 4 pääččim."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuonna 1966 hän toimi rauhanturvaajana, minkä jälkeen hän palasi Suomeen ja oli työssä rajavartijana vuosina 1967–1995. \t Ive 1966 sun tooimij ráávhuturviimist Kyprosist, mon maŋa sun maacâi Suomân já poorgâi räjivahtân ivij 1967–1995."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Tromssan korkeakoulu perustettiin 1. elokuuta 1994, kun Tromssan terveystieteiden korkeakoulu, Tromssan meritieteiden korkeakoulu, Pohjois-Norjan musiikkikonservatorio ja Tromssan opettajainkorkeakoulu yhdistyivät uudeksi korkeakouluksi osana Norjan korkeakoulu-uudistuksesta. \t Ollâškovlâ vuáđudui porgemáánu 1. peeivi 1994, ko Tromsa tiervâsvuođâtiettui ollâškovlâ, Tromsa merâtiettui ollâškovlâ, Tave-Taažâ muusikkonservatorio já Tromsa máttáátteijei ollâškovlâ lahtojii uđđâ ollâškoovlân uássin Taažâ ollâškovlâuđâsmitmist."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Onnettomuudessa kuolivat lennolle valitut astronautit: komentaja Virgil Grissom, vanhempi ohjaaja Edward White ja ohjaaja Roger B. Chaffee. \t Taat lâi kolgâđ leđe vuosmuš olmoošvievváin kirdum kirdem komovuotân. Luhottesvuođâst jammii komendeijee Virgil \"Gus\" Grissom, puárásub stivrejeijee Edward \"Ed\" White já stivrejeijee Roger B. Chaffee."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Kappale julkaistiin 18. tammikuuta 2023 viidentenä UMK-finalistina.[5] Heikki Slåenin ohjaama sanoitusvideo julkaistiin samana päivänä YouTubessa.[6] \t Pitá almostittii Warner Music Finland já Monsp Records uđđâivemáánu 17. peeivi 2023 njuolgist muusikpalvâlussáid neetist.[1] Čuávuváá peeivi pittá almostui meid Uđđâ muusik kišto jieijâs YouTube-kanavast já Yle Areenast viđâdin finalistij pittáin.[2][3][4] Stivrejeijee Heikki Slåen YouTube-videost uáinojeh pitá suomâkielâg säänih já täi eŋgâlâskielâg jurgâlusah.[3]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuonna 1971 hän liittyi Delawaren yliopiston henkilökuntaan. Yliopistossa hän jatkoi palladiumiin liittyviä tutkimuksiaan. \t Suu ovdâolmooš David Breslow iävtuttij, ete Heck puávtáččij vuáijuđ sirdâšemmetalláid.[1] Ive 1971 Heck sirdui Hercules Powder tutkâmkuávdáást Delaware ollâopâttâhân."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Kirkko tuhoutui tulipalossa 25. joulukuuta 2022.[1] Kirkko sijaitsi kunnan eteläosassa parin kilometrin päässä Rautjärven asemanseudulta. Rautjärven kirkko kuului Ruokolahden seurakunnalle. \t Kirkko lâi kirkkoluáhá alne siämmáánommâsii jäävri maadâriddoost. Rautjärvi kirkko 1950-lovvoost Eennâmkodálávt merhâšittee huksejum kulttuurpirâsin onnum kirkko puolij kunnân juovlâmáánu 25. peeivi 2022.[1][2][3][4]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Tuhopoltto \t Majemuš kirho huksiittâs"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 29.4.2022. ↑ Talent Norge | Møt deltakerne talentnorge.no. \t Čujottum 28.4.2019. ↑ Juletrollet International Movie Database. Čujottum 28.4.2019. ↑ Larsen, Dan Robert: Riddu Riđđu ohcá nuorra dáiddára NRK Sápmi. 25.1.2012."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Aldrinin kehittämiä tekniikoita hyödynnettiin myöhemmin kaikilla Nasan avaruuslennoilla.[1] \t Aldrin heiviittem tekniikeh kiävttojii maŋeláá puohâin NASA komovuotâkirdemmaađhijn. [1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 15.9.2022. ↑ Fredriksson, Jimmy: \"Ett komplement till en god välfärdsstad\" 15.12.2013. \t Viitattu 3.10.2014. (ruotsiksi) Jurgâlus Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Venäläiset polttivat pahoin rapistumaan päässeen kirkon pikkuvihan alussa 1741, mutta säästivät paikalle rakenteilla olleen uuden kirkon, joka valmistui 1744. Se oli käytössä ainoastaan 30 vuotta, kunnes seuraava kirkko valmistui vuonna 1776. Kirkko paloi jälleen kesällä 1872, jonka jälkeen paikalle rakennettiin väliaikainen kirkkorakennus. \t Eidu ive 1859 sij finnii love já talle Rautjärvi kirkkohiärrákodde šoodâi jiečânâssân.[6][11] Syeinimáánu 7. peeivi 1872 taat-uv kirkko já kiällutornâ puollii kunnân.[4][9][12] Kirhoost tolvuu ráájun tivrâsumoseh kirkkotiiŋgah.[4] Pitejâščuákkim lâi tolebáá meridâm celkkiđ pyellimtáhádâs luovâsin, tastko kirho ruuđah iä rijttám táhádâsmááksun.[4] Návt servikodde kaartâi mäksiđ uđđâ kirho huksimkoloid, mii vaiguttij ennuv čuávuváá kirho huksimvuáváámáid já -amnâsáid."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Pietarsaaren raatihuone vuonna 2018 \t Pietarsaari rääđiviäsu ive 2018"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Uccpárnáá Vuoli Ilmar on tehnyt paljon töitä inarinsaamen eteen, esimerkiksi Anarâškielâ servin perustajajäsenenä ja toimittamalla yhdistyksen Anarâš-lehteä vuodesta 1988 lähtien. \t Uccpárnáá Vuoli Ilmar lii porgâm ennuv anarâškielâ oovdân. Sun lii ohtâ Anarâškielâ seervi vuáđudemjesânijn, já sun lii toimâttâm Anarâš-loostâ njunoštoimâtteijen 30 ihheed (1987–2017)."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Anja Kathrin Vesterheim syntyi 18. helmikuuta 1979 Skånlandissa, Norjassa. \t Anja Kathrin Vesterheim šoodâi kuovâmáánu 18. peeivi 1979 Skånlandist, Taažâ peln."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "”Cha cha cha” voitti kilpailun ylivoimaisesti; se sai yhteensä 539 pistettä, joka oli 387 pistettä enemmän kuin toiseksi tulleella Portion Boysin ”Samaa taivasta katsotaan”. Voittomarginaali oli UMK:n historian suurin ja kokonaispistemäärä toiseksi suurin. Blind Channelin ”Dark Side” voitti vuoden 2021 kilpailun 551 pisteellä ja 371 pisteen erolla seuraavaan.[17] \t Sun finnij ohtsis 539 čyegisid, mii lâi 387 čyegisid eenâb ko Portion Boys finnij pittáin Samaa taivasta katsotaan.[1] 387 čuággá iäruttâs lii táássáš ulâttâs; ovdebâš ulâttâs šoodâi ive 2021 Uđđâ muusik kišto, ko Blind Channel finnij pittáin Dark Side 371 čyegisid eenâb ko nube sajan olláámTeflon Brothers já Pandora.[1][2] Blind Channelist lii vala-uv olesčyegisloho ulâttâs, ko muusikjuávku finnij ive 2021 Uđđâ muusik kištoost 551 čyegisid.[1][2]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuosi Palkinnonsaaja 2003 Johs. \t Ive Vyeittee 2003 Johs."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Tikanojan taidekoti sijaitsee kauppaneuvos Frithjof Tikanojan (1877–1964) entisessä kodissa Hovioikeudenpuistikko 4:ssä. \t Tikanoja-taaiđâviäsu lii finnodâholmooš Frithjof Tikanoja (1877–1964) ovdii pääihist čujottâsâst Hovioikeudenpuistikko 4."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Yleisöääniä hän sai yhteensä 122 822, joka oli 53 prosenttia kaikista äänistä.[18] \t Kuldâleijein já keččein sun finnij 122 822 jiennâd ađai 53 % puoh jienâin.[1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Elämäkerta \t Eellim"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Neil Alden Armstrong (5. elokuuta 1930 Wapakoneta, Ohio – 25. elokuuta 2012 Columbus, Ohio) oli yhdysvaltalainen astronautti ja ensimmäinen Kuun pinnalla kävellyt ihminen. Hän oli myös ensimmäinen ihminen, joka on kävellyt vieraalla taivaankappaleella. \t Neil Alden Armstrong (š. porgemáánu 5. peeivi1930 Wapakoneta, Ohio – j. porgemáánu 25. peeivi 2012 Columbus, Ohio) lâi ameriklâš astronaut já vuosmuš Mánudáá aaseest vázzám olmooš."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Aldrin valmistui akatemiasta vuonna 1951 vuosikurssinsa kolmanneksi parhaana.[2] \t Aldrin valmâštui akademiast ive 1951 kuálmádin pyeremussân jieijâs ihekuursâst. [1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Tvättlina – Pyykkinaru vuoden 2015 Helsinki Pride \t Pivtâspäddi ive 2015 Helsig Pride ääigi"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Lauhamaa, Pigga: Saamelaisopetussuunnitelman merkitys: tutkimus saamelaisopetuksen organisoinnista. \t 36-53. Kárášjohka: ČálliidLágádus. Lauhamaa, Pigga: Saamelaisopetussuunnitelman merkitys: tutkimus saamelaisopetuksen organisoinnista."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Resirkulert-yhtyeen Emil Karlsen Riddu Riđđu -festivaalissa Kuva: Ørjan Marakatt Bertelsen \t Resirkulert-juávhu Emil Karlsen Riddu Riđđu -festivaalist Kove: Ørjan Marakatt Bertelsen"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Slamrunoilija Ánná Káisá Partapuoli vuonna 2018 \t Slamtihtâčällee Ánná Káisá Partapuoli ive 2018"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Hän varttui Reinåsenissa, Trøsemarkissa.[1][2] Kun hän oli 8-vuotias, hän alkoi laulaa Skånlandin kirkon lapsikuorossa,[1][3] minkä hän jatkoi myös nuorisokuorossa. \t Sun rávásmij Reinåsenist Trøsemarkist.[6][7] Ko sun lâi 8-ihásâš, sun lávluškuođij Skånland kirho párnáikuorost.[6][8] Sun joođhij lávlum nuorâikuorost-uv."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Storelv on myös laulanut seuraavalla kokoelmalevyllä: \t Storelvist lii pittá meid čuávuváá skiärust:"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuosi Artisti 1993 Mari Boine[1][2] 1994 Johan Anders Bær[2] 1995 Ole Larsen Gaino 1996 Wimme Saari 1997 Roger Ludvigsen 1998 Inga Juuso 1999 Iŋgor Ántte Áilu Gaup 2000 Sančuari 2001 Johan Sara jr. 2002 Frode Fjellheim 2003 Intrigue 2004 Anders P. Bongo[2][3] 2005 Niko Valkeapää 2006 Dimitri joavku 2007 Ulla Pirttijärvi-Länsman 2008 Svein Schultz 2009 Liv Mæsel Rundberg 2010 Issát Sámmol Heatta 2011 Halvdan Nedrejord 2012 Marit Gaup Eira 2013 Magnus Vuolab[2][4] 2014 Sofia Jannok[1][2][5][6] 2015 Jussi Isokoski[1][2] 2016 Johan Andreas Andersen 2017 Deatnogátte Nuorat[2] 2018 Sara Marielle Gaup Beaska[2] 2019 Domna Khomjuk 2020 SlinCraze[7] 2021 Marja Mortensson[8] 2022 Øystein Nilsen[9] \t Ive Artist 1993 Mari Boine[1][4] 1994 Johan Anders Bær[4] 1995 Ole Larsen Gaino[4] 1996 Wimme Saari[4] 1997 Roger Ludvigsen[4] 1998 Inga Juuso[4] 1999 Iŋgor Ántte Áilu Gaup[4] 2000 Sančuari[4] 2001 Johan Sara jr.[4] 2002 Frode Fjellheim[4] 2003 Intrigue[4] 2004 Anders P. Bongo[4][5] 2005 Niko Valkeapää[4] 2006 Dimitri joavku[4] 2007 Ulla Pirttijärvi-Länsman[4] 2008 Svein Schultz[4] 2009 Liv Mæsel Rundberg[4] 2010 Issát Sámmol Heatta[4] 2011 Halvdan Nedrejord[4] 2012 Marit Gaup Eira[4] 2013 Magnus Vuolab[4][6] 2014 Sofia Jannok[4][1][7][8] 2015 Jussi Isokoski[4][1] 2016 Johan Andreas Andersen[4][2] 2017 Deatnogátte Nuorat[4][9] 2018 Sara Marielle Gaup Beaska[4][10] 2019 Domna Khomjuk[4][3] 2020 SlinCraze[11] 2021 Marja Mortensson[12] 2022 Øystein Nilsen[13]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Jo ennen kuin hän valmistui, Nango oli ohjannut hänen ensimmäisensä lyhytelokuvaa Abstrávttahasat. Tätä elokuvaa näytettiin vuonna 2011 Norjan elokuvainstituutin Cinemateketissa Oslossa.[1] Seuraavana vuonna elokuva näytettiin Grimstadin lyhytelokuvafestivalissa ja myöhemmin myös Tromssan kansainvälisessä elokuvafestivalissa (TIFF).[1] \t Jo ovdil valmâštum Nango stivrij suu vuossâmuu uánihiselleekove Abstrávttahasat, mii čaittui ive 2011 Taažâ elleekoveinstituut Cinemateketist Oslost.[1] Čuávuváá ive elleekove čaittui Grimstad uánihiselleekovefestivaalist já maŋeláá meid Tromsa aalmugijkoskâsâš elleekovefestivaalist (TIFF).[1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Palattuaan Yhdysvaltoihin hän hän luki avasuustekniikan tohtoriksi MIT:ssä. \t Maccâmis maŋa sun luuvâi komovuotâtekniik tuáhtárin MIT:st."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Käännös suomeksi Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. \t Jurgâlus Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Myös miehistön avaruuspuvut olivat palavaa ainetta. \t Meiddei astronautij komovuotâpihtâseh puollii älkkeht."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Apollo 5 oli Apollo-avaruusohjelman miehittämätön testilento. \t Apollo 5 lâi Apollo-ohjelm testâkirdem, mast ij lam olmooš fáárust."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Laskeutuminen oli samana päivänä noin 20:37:00 UTC, joten lennon kestoksi tuli 8 tuntia, 36 minuuttia ja 59 sekuntia. \t Siäivum lâi siämmáá peeivi nyevt 20:37:00 UTC, já näävt kirdem piištij 8 tijmed, 36 minuttid já 59 sekundid."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. \t Jurgâlus Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist. Algâalgâliih artikkâleh: fi:Richard F. Heck & en:Richard F. Heck"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Syventävien opintojen tutkielma. \t Kasvatustieteiden tiedekunta."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Aiheesta muualla \t Fáádást eres soojijn"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 6.12.2014. \t Čujottum 10.2.2021. (suomâkielân) 1 2 3 Monika Fagerholm Teos."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 25.12.2022. ↑ Ilkka, Ilmo; Niemi, Liisa: Paloa tutkitaan törkeänä tuhotyönä – Kirkossa ollut mies kertoo repineensä oven edessä ollutta narua: ”Ei aiheuttanut vaara­tilannetta” Helsingin Sanomat. 25.12.2022. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. \t Viitattu 25.12.2022. ↑ Ilkka, Ilmo; Niemi, Liisa: Paloa tutkitaan törkeänä tuhotyönä – Kirkossa ollut mies kertoo repineensä oven edessä ollutta narua: ”Ei aiheuttanut vaara­tilannetta” Helsingin Sanomat."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Valmistuttuaan tohtoriksi Heck muutti Sveitsiin ja aloitti työt Zürichin teknillisessä korkeakoulussa, jossa hän tutki edelleen aryylisulfonaattien solvolyysia Vladimir Prelogin kanssa.[3] \t Tobbeen-uv sun tuuđhâi aryylsulfonaatij solvolyys, taan keerdi professor Vladimir Prelogáin ETH Zürichist.[1] Ive 1955 sun maacâi UCLAn, kost sun joođhij naaburjuávhu uásálistem tutkâm.[2]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Marja Bål Nango (s. 1988 Oslo, Norja[1][2]) on pohjoissaamelainen elokuvantekijä, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja. \t Marja Bål Nango (š. 1988 Oslo, Taaža[1][2]) lii tavesämmiläs filmârähtee, kietâčällee já elleekovestivrejeijee."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Kolme vuotta myöhemmin Aldrin suoritti Gemini 12 -lennolla kaikkien aikojen pisimmän avaruuskävelyn, lähes kahdeksan tuntia. \t Kulmâ ive maŋeláá sun vaazij komovuođâst Gemini 12 -kirdem ääigi historjá kuhemuu komovuotâväzzim. Taat väzzim piištij masa käävci tijmed."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Paltto on osallistunut myös mielenilmauksiin saamelaisalueella, esimerkiksi vuonna 2017 kaavailtua vedenpullotuslaitoksen perustamista vastaan.[6] \t Pargo 2019 – Gos don leat, Elle?"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Musiikkiharrastuksen lisäksi hän kilpailii monessa eri urheilulajissa, mm. pyöräilyssä ja hiihdossa.[4][5] Kouluvuosien jälkeen Vesterheim muutti Tromssaan opiskelemaan lastenopettajaksi Tromssan korkeakoulussa.[6] \t Muusik lasseen sun kištottâlâi maaŋgâlágán valastâllâmšlaajâin tegu pyerástâlmist já čuoigâmist.[9][10]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Kyseessä oli kuumoduulin ensimmäinen lento.[1] \t Taat lâi mánudâšmooduul vuosmuš kirdem."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Samana vuonna Nangon valmistui toinen lyhytelokuva, dokumenttielokuva Halvt ditt og halvt datt, jossa kerrotaan minkälaista on olla monikulttuurinen. \t Siämmáá ive valmâštui Nango uánihisdokumentelleekove Halvt ditt og halvt datt, mast kieđâvuššoo maggaar lii leđe maaŋgâkulttuurlâš."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Lyriikkavideo (YouTube) \t Lyriikvideo YouTubest"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Heckin ansiosta muut tutkijat onnistuivat kehittämään muita palladiumkatalysoituja reaktioita.[1] \t Heck pargo tiet eres totkeeh-uv postii ovdediđ jieškote-uvlágán palladiumkatalysistum reaktioid.[2] Ive 1989 Heck paasij iäláttâhân ollâopâttuvvâst."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Hän kuoli Manilassa 10. lokakuuta 2015 sairastettuaan useita vuosia.[1] \t Socorro Nardo-Heck jaamij ive 2012 já Heck jaamij muáddi ive maŋeláá roovvâdmáánu 9. peeivi 2015.[1][2] Sunnust iä lah párnááh."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Sen jälkeen hän kirjoitti kuusi vuotta seuraavaa romaaniaan Den amerikanska flickan (suom. Amerikkalainen tyttö).[5] Vuonna 2005 Fagerholmille myönnettiin romaanista August-palkinto. Teosta myytiin yksistään Ruotsissa 150 000 kappaletta. \t Fagerholm finnij kirjestis ruátálâš August-palhâšume, Ruotâ kirjálâšvuođâservi Suomâst -palhâšume, Aniara-palhâšume já Göteborgs-Posten -kirjálâšvuođâpalhâšume.[7][8] Ton lasseen roomaan lâi iävtukkâssân Tave-enâmij rääđi kirjálâšvuođâpalhâšume uážžon.[9] Ruotâst vuábdojii 150 000 kirjed."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Kiertoradalla muiden muassa testattiin moduulin kuuhunlaskeutumismoottoria, joka oli ensimmäinen säädettävä rakettimoottori avaruudessa.[1] Lennon lopuksi simuloitiin laskeutumisen keskeytystä irrottamalla kuumoduulin laskeutumis- ja nousuosa toisistaan.[1] \t Juurrâmraađeest testajui mooduul mánudâžânsiäivummoottor, mii lâi vuosmuš taggaar rakkeetmoottor komovuođâst, mon puovtij stelliđ. Kirdem loopâst simulistui siäivum koskâldittem toin naalijn, et mánudâšmooduul siäivum- já pajanemuási sierrejuvvojii nubijnis."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Stállangazza (1997)[1] Šleangáčuoivvat (2001)[1] Gállábártnit (2012)[1] Sarvvagalba (2019)[2] \t 1997 – Stállangazza[1] 2001 – Šleangáčuoivvat[1] 2012 – Gállábártnit[1] 2019 – Sarvvagalba[2]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Alkuperäiset artikkelit: ca:Anja Storelv & smn:Anja Storelv \t Algâalgâlâš artikkâl: ca:Anja Storelv"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Museokortti on Suomen museoliiton perustama suomalaisten museoiden yhteinen pääsylippu, joka tuli käyttöön toukokuussa 2015.[1] Henkilökohtainen kortti on voimassa 12 kuukautta ensimmäisestä museokäynnistä lähtien ja sillä voi vierailla voimassaoloaikana noin 300 museossa (2019) niin usein kuin haluaa.[2][3] Kun korttijärjestelmä perustettiin, museokohteita oli mukana 154.[4] Museokortti-kohteita on koko maassa, myös Ahvenanmaalla.[5] \t Ive 2022 keesi räi museokorttáin lii máhđulâš eelliđ paijeel mestâ 340 museočuosâttâhân.[5] Ko korttáin piäsá eenâb museon, hadde lii tivrom. Tääl ihekorttâ máksá 74€ uđâsin já 69€, jis uđâsmit puáris koortâ.[6] Toimâmalli Museokoortâ vyebdimpuáđuh macâttuvvojeh museoid kolliistâlleemeeri vuáđuld. Ton lasseen museokorttâ-vuáháduv paijeentoollâm- já ovdánemkoloh ruttâduvvojeh oosijn täin puáđuin, moh šaddeh koortâi vyebdmist.[7][8] Museokoortâ tooimâ hoittáá FMA Creations Oy, mon oomâst Suomen museoliitto ry.[9] Museokorttâ-vuáháduv paijeentoollâm- já ovdánemkoloh Njuolgâdusah Korttâ lii persovnlâš já tot lii vyeimist 12 mánuppaje ääigi vuossâmuu kevttimpeeivi rääjist."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vem dödade bambi? Helsingfors: Förlaget M, 2019. ISBN 978-952-333-127-3. \t 1987 – Sham[1] 1990 – Patricia 1994 – Underbara kvinnor vid vatten 1998 – Diva 2005 – Den amerikanska flickan 2009 – Glitterscenen 2012 – Havet 2012 – Lolauppochner 2019 – Vem dödade bambi?"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 26.12.2022. \t Viitattu 25.12.2022."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Laukaisu tapahtui 9. marraskuuta 1967 kello 12:00:01 UTC Kennedy Space Centeristä. \t Pääččim tábáhtui skammâmáánu 9. peeivi 1967 tijme 12:00:01 UTC Kennedy Space Centerist."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Sen jälkeen hän toimi Yhdysvaltain ilmavoimien akatemian dekaanin apulaisena.[1] \t Ton maŋa sun tooimâi Amerik áimuvuoimij akademia deekaan iššeen.[1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vesterheimillä oli varsin paljon kaikenlaista vuonna 2002, esimerkiksi hän valmistui silloin lastenopettajaksi Tromssan korkeakoulusta.[1] Musiikin osalta hänet pyydettiin mm. avaamaan Karasjoen pääsiäismarkkinoita ja laulamaan sen vuoden Márkomeannu-musiikkifestivaaliin.[2][3] Sen lisäksi hän muutti Tromssasta Råneåån Ruotsin puolelle. \t Škoovlâ maŋa Vesterheim varrij Tromssan luuhâđ párnáimáttáátteijen Tromsa ollâškoovlâst, mast sun valmâštui ive 2002.[11][12] Valmâštum maŋa ive 2002 Vesterheim el. leehâi Kárášjuuhâ pessijâšmarkkânij já lávdástij Márkomeannu-muusikfestivaalist.[3][13] Ton lasseen sun varrij Råneån Ruotâ peln."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Palo levisi aluksessa räjähdysmäisen nopeasti, koska alus oli paineistettu puhtaalla hapella ja aluksessa oli paljon palavia muoveja. \t Puálu levânij jotelávt tastko skiijpâ lâi tedâstum putes happijn, já siste lijjii ennuv älkkeht pyellee lastikeh."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Keskitalo, Pigga & Paksuniemi, Merja 2017: Pupils' primary school achievements in Northern Finland. \t Keskitalo, Pigga & Paksuniemi, Merja 2017: Pupils' primary school achievements in Northern Finland. International Journal of Research Studies in Eduation 7(2), p. 25-39."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Listasijoitukset \t Pitá sajeh muusiklistoin"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Kasvatustieteiden tiedekunta. \t Lauhamaa, Pigga (2003): Oahpaheamis oahppamii – Sámi skuvlla oahppama organiserema guorahallan bargovugiid vuođul."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Tvättlina – Pyykkinaru Unioninkadun yli Helsingissä \t Pivtâspäddi Unioninkatu paajaabeln Helsigist"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Laukaisu tapahtui Saturn IB -kantoraketilla, joka oli pienempi kuin Saturn V, mutta riittävä viedäkseen Apollon Maan kiertoradalle. Tätä Saturn IB:tä oli alun perin tarkoitus käyttää epäonnistuneella Apollo 1 -lennolla, joka päättyi miehistön kuolemaan tulipalossa harjoituksen yhteydessä. \t Pääččim tábáhtui Saturn IB -kyeddimrakettáin, mii lâi ucceeb ko Saturn V, mut tuárvi vuáimálâš nuuvt et tot puovtij tuálvuđ Apollo Eennâm juurrâmrađan Vistig lâi juurdân kevttiđ Saturn IB epiluhostum Apollo 1 -kirdemist, mii ij kuássin olášum luhottesvuođâ keežild, mii tábáhtui testaamij ääigi."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Rautjärven kirkko oli Rautjärvellä sijainnut puukirkko joka oli rakennettu vuonna 1881. \t Rautjärvi kirkko lâi ive 1881 huksejum já kiävtun vihkum stuorrâ muorâkirkko, mii lâi Rautjärvist, Maadâ-Kärjil eennâmkoddeest."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Aldrin ja Neil Armstrong tekivät 20. heinäkuuta 1969 Apollo 11 -lennolla ensimmäisen kuukävelyn. He viettivät Kuun pinnalla yli 21 tuntia ja keräsivät näytteitä. \t Aldrin já Neil Armstrong vazzijn syeinimáánu 20. peeivi 1969 Apollo 11 -kirdem ääigi vuossâmuu mánudâšväzzim."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Lennon jälkeen Aldrin ja Armstrong tekivät kansainvälisen kiertueen. \t Suoi láin Mánudáá aaseest paijeel 21 tjmed já nuuráin čáittusijd."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Rautjärven kirkko Rautjärven kirkko vuonna 2014. Sijainti Miettiläntie 1757, Rautjärvi Koordinaatit 61.299549°N, 29.130250°E Seurakunta Ruokolahden seurakunta Rakentamisvuosi 1881 Suunnittelija A. J. Jansson Istumapaikkoja 1 200 Poistui käytöstä 2022 Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo \t Rautjärvi kirkko Rautjärvi kirkko ive 2014 Suomâ Staatâ Maadâ-Kärjil Eennâmkodde Pispekodde Mikkeli pispekodde Servikodde Ruokolahti servikodde Ruávástkodde Maadâ-Kärjil ruávástkodde Huksejum 1881 Vihkum kiävtun roovvâdmáánu 4. peeivi 1881 Meddâl kiävtust juovlâmáánu 25. peeivi 2022 Materiaal muorâ Čokkámsajeh 1200"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Tromssan korkeakoulu (tárukielân Høgskolen i Tromsø, lyh. HiTø) oli korkeakoulu Tromssassa. \t Tromsa ollâškovlâ (tárukielân Høgskolen i Tromsø, uán."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Julkaisuja \t Pargo"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 27.4.2019. ↑ Før hun kom, etter han dro International Movie Database. \t Čujottum 29.4.2022. (tárukielân) ↑ Guttorm, Susanna: Márjá Bål Nango lea vuoitán stuorra filbmabálkkašumi Rhode Island International Film -festiválas Yle Säämi."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Apollo 1 on Apollo-avaruusohjelman aiotulle Apollo/Saturn 204 (AS-204) -lennolle jälkikäteen annettu nimi. \t Apollo 1 lii Apollo-komovuotâohjelm Apollo/Saturn 204 (AS-204) -kirdemân maŋeláá adelum nommâ."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Aiheesta muualla \t Fáádást nube saajeest"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Hänen siskonsa Ingir Ane Bål Nango on myös elokuvantekijä ja elokuvaohjaaja. \t Suu uábbi Smávut Iŋgir teikkâ Ingir Ane Bål Nango lii meid filmârähtee já elleekovestivrejeijee."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Adjágas-yhtyeen Lawra Somby ja Sara Marielle Gaup lavalla Saamelaisten kansallispäivänä vuonna 2012 \t Adjágas-juávhu Lawra Somby já Sara Marielle Gaup Säämi aalmugpeeivi ive 2012"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 6.12.2014. ↑ Sisuradion kulttuuritarjontaa: Viikon kirjat 2005 18.1.2006. \t Čujottum 13.3.2022. (suomâkielân) ↑ Diva Salomonsson Agency. Čujottum 14.4.2022. (eŋgâlâskielân) 1 2 Uudenmaan taidetoimikunta palkitsi Wardin ja Fagerholmin Helsingin Sanomat. 28.12.1999."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Hufvudstadsbladet, 8.9.2019, s. 38–39. \t 10.12.2009. Čujottum 15.4.2022. ↑ Hotakaiselle Runeberg-palkinto Sveriges Radio. 5.2.2010."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Hetki ennen laukaisua. \t Puddâ ovdil pääččim."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Akateeminen väitöskirja, Dieđut 1/2010. \t Keskitalo, Pigga: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Rautjärven rannalla sijainneella kirkolla oli useita edeltäjiä. \t Rautjärvi maadâriddoost láá lamaš maaŋgah kappeleh já kirhoh."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Syyskuun 2022 valtiopäivävaalien jälkeen Andersson jätti 15. syyskuuta valtiopäivien puhemiehelle eronpyyntönsä, ja hänen hallituksensa jatkaa toimitusministeristönä.[12][13] \t Ive 2022 staatâpeeivij vaaljâi maŋa Andersson muštâlij čohčâmáánu 15. peeivi staatâpeeivij sahâalmajân, et sun halijdij kyeđđiđ uáiviminister virge. Andersson haldâttâs juátká nuuvt kočodum toimâttâsministeriön.[1][2]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Sijainnit \t Sajaduvah"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Tällä kertaa pisteitä ei riittänyt voittoon.[1] \t Taan keerdi Storelv ij vuáittám.[1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Alkuperäisen suunnitelman mukaan Apollo 1:n lähdön piti olla 21. helmikuuta 1967 ja paluun 7. maaliskuuta 1967. \t Apollo 1 puálusaajeest láá tääl muštokilgoleh. Tuššâm astronautij mušton láá nomâttum meid kulmâ tääsni, moi mield Apollo-ohjelm sundástij Mánudâžân: Navi, Regor já Dnoces."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 29.4.2022. (norjaksi) 1 2 3 Schanche, Tor Emil; Somby, Liv Inger; Vuolab, Siv Eli; Myklebust, Mona; Solbakken, Anne Randi: «Halvt ditt og halvt datt» NRK Sápmi. \t Čujottum 29.4.2022. (tárukielân) 1 2 3 Schanche, Tor Emil; Somby, Liv Inger; Vuolab, Siv Eli; Myklebust, Mona; Solbakken, Anne Randi: «Halvt ditt og halvt datt» NRK Sápmi. 18.1.2012. Čujottum 30.4.2022. (tárukielân) ↑ Ojai Film Festival: Ojai Film Festival ojaifilmfestival.com."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuonna 2010 hän alkoi opiskella Nordlandin taide- ja elokuva-ammattikoulussa, josta hän valmistui vuonna 2012.[3] Tämän jälkeen hän opiskeli elokuvantekoa Saamelaisten korkeakoulussa vuosina 2012–2013. \t Ive 2010 sun algâttij Nordland taaiđâ- já elleekoveáámmátškoovlâst, mast sun valmâštui ive 2012.[4] Tast maŋa sun luuvâi elleekuuvij rähtim Säämi ollâškoovlâst iivij 2012–2013."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Elokuvassa hän haastattelee 7 monikulttuurista nuorta. \t Elleekovveest sun sahhiittâlâi čiččâm maaŋgâkulttuurlâš nuorrâd."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Aldrin lähti Nasasta vuonna 1971 ja palasi Yhdysvaltain ilmavoimien palvelukseen, mistä hän jäi eläkkeelle everstinä vuonna 1972. \t Aldrin kuođij NASA ive 1971 já maacâi Amerik áimuvuoimij palvâlusân, main sun paasij iäláttâsân everstin ive 1972."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Uuden Musiikin Kilpailussa \t Uđđâ muusik kištoost"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Teoksia \t Pargo"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 1.8.2019. ↑ Pesonen, Mikko: Kulttuurivieras Monika Fagerholm ei pelkää puhua alkoholismistaan: Vahva tahto on pahasta, piru voittaa aina Yle Uutiset. \t Viitattu 6.12.2014. ↑ Pro Finlandia -mitali kahdelletoista taiteilijalle Turun Sanomat. 30.11.2010. Viitattu 10.8.2011. ↑ Sundqvist, Janne: Kirjallisuuden ja kuvitustaiteen valtionpalkinnot kolmelle naiselle Yle Uutiset."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuonna 2004 Delawaren yliopiston kemian ja biokemian laitokselle Richard F. Heck lehtoraatin, jonka avausluonnon Heck piti itse. Vuonna 2006 hänelle myönnettiin Yhdysvaltain kemian seuran Herbert C. Brown -palkinto.[1] Heck, Ei-ichi Negishi ja Akira Suzuki palkittiin Nobelin kemianpalkinnolla lokakuussa 2010 työstä palladiumin käytöstä ristikytkentäreaktioissa.[4][5] \t Ive 2005 sun finnij Wallace H. Carothers -palhâšume. Ive 2006 Ovtâstum staatâi kemiaservi keigij sunjin Herbert C. Brown -palhâšume, tondiet ko sun tuuđhâi synteetlâš vuovijn kreatiivlávt.[1] Roovvâdmáánu 6. peeivi 2010 Heck, Akira Suzuki já Eiichi Negishi finnejii Nobel-kemiapalhâšume pargostis palladium kevttimist ruossâdlabdemreaktioi katalyytin orgaanlâš synteesist.[2][3] Siämmáá ive Uppsala ollâopâttâh nomâttij suu kunneetuáhtárin.[4] Ive 2011 Heck finnij meid Glenn T. Seaborg -miitaal pargostis."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Tvättlina – Pyykkinaru -projekti on vuosien aikana nähty pohjoismaiden eri pridetapahtumien yhteydessä,[1][2] eri näyttelyissä ja eri tapahtumissa. \t Pivtâspäddi-proojeekt lii iivij ääigi nähty tave-enâmij pridefestivaalijn,[1][2] čáitálduvâin já tábáhtusâin."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Pääartikkeli: Uuden Musiikin Kilpailu 2023 \t Válduartikkâl: Uđđâ muusik kišto 2023"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Luokanopettajakoulutus, 1997. \t Girjjis: Hirvonen, Vuokko: Sámi skuvla plánain ja praktihkas – Mo dustet O97S hástalusaid? – Reforpma 97 evalueren, s."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Viitattu 28.4.2019. ↑ Before She Came, After He Left (2012) - IMDb imdb.com. \t Čujottum 30.4.2022. (tárukielân) ↑ Suoninen, Inger-Elle: Marja Helandera ja Márjá ja Ingir Bål Nango filmmat vuite bálkkašumiid ImagineNATIVE-filbmafestiválas Yle Säämi."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla, 2010. \t Akateeminen väitöskirja, Dieđut 1/2010."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Ibrahim Traoré (s. 1988) on burkinalainen upseeri, joka toimii Burkina Fason johtajana lokakuusta 2022. \t Ibrahim Traoré (š. 1988)[1] lii burkinafasolâš upseer já Burkina Faso koskâpuddâsâš president roovvâdmáánu 2022 rääjist."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Buzz Aldrin syntyi New Jerseyssä 21. tammikuuta 1930 ja varttui Montclairissa[1]. \t Buzz Aldrin šoodâi New Jerseyst uđđivemáánu 21. peeivi ive 1930 já rávásmij Montclairist."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Vuosi Valtio tai maa Palkinnonsaaja(t) 2000 Taažâ Lawra Somby 2001 Suomâ Tiina Sanila 2002 Taažâ Sara Marielle Gaup 2003 Taažâ Nils Ingvald Gaup 2004 Taažâ Johan Ánte Utsi 2005 Taažâ Sigbjørn Skåden 2006 Taažâ Ragnhild Dalheim Eriksen ja Therese Lindseth (Huui) 2007 Taažâ Elisabeth Pettersen Jenssen 2008 Taažâ Eline Grønvoll 2009 Ruotâ Anders Sunna 2010 Suomâ Niillas Holmberg[1] 2011 Taažâ Marja Bål Nango[2] 2012 Ruotâ Katarina Barruk 2013 Taažâ Sarakka Gaup 2014 Taažâ Marja Mortensson[1] 2015 Taažâ Elina Waage Mikalsen 2016 Ruotâ Inga-Wiktoria Påve[3] 2017 Taažâ Ánna-Katri Helander 2018 Taažâ Ánná Káisá Partapuoli[4] 2019 Taažâ Emil Karlsen 2020 - - 2021 Suomâ Biret Haarla ja Gáddjá Haarla[5] 2022 Taažâ Márjá Karlsen[6] \t Ive Staatâ teikkâ eennâm Vyeittee(h) 2000 Taažâ Lawra Somby 2001 Suomâ Tiina Sanila 2002 Taažâ Sara Marielle Gaup 2003 Taažâ Nils Ingvald Gaup 2004 Taažâ Johan Ánte Utsi 2005 Taažâ Sigbjørn Skåden 2006 Taažâ Ragnhild Dalheim Eriksen já Therese Lindseth (Huui) 2007 Taažâ Elisabeth Pettersen Jenssen 2008 Taažâ Eline Grønvoll 2009 Ruotâ Anders Sunna 2010 Suomâ Niillas Holmberg[1] 2011 Taažâ Marja Bål Nango[2] 2012 Ruotâ Katarina Barruk 2013 Taažâ Sarakka Gaup 2014 Taažâ Marja Mortensson[3] 2015 Taažâ Elina Waage Mikalsen 2016 Ruotâ Inga-Wiktoria Påve[3] 2017 Taažâ Ánna-Katri Helander 2018 Taažâ Ánná Káisá Partapuoli[4] 2019 Taažâ Emil Karlsen 2020 - - 2021 Suomâ Biret Haarla já Gáddjá Haarla[5] 2022 Taažâ Márjá Karlsen[7]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Sančuari on norjalainen saamelaisyhtye, joka perustettiin vuonna 1984. Se on lähtöisin Koutokeinosta. \t Sančuari lii ive 1984 vuáđudum sämmilâš muusikjuávkku Kuovdâkiäinust."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Keskitalo on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi luokanopettajakoulutuksesta vuonna 1997, kasvatustieteen lisensiaatiksi vuonna 2008 ja kasvatustieteen tohtoriksi Lapin yliopistosta vuonna 2010. \t Eellim Pigga Päivi Kristiina Keskitalo šoodâi porgemáánu 18. peeivi 1972 Ucjuuvâst.[1] Sun čaalij pajeuáppen Ucjuv sämiluvâttuvvâst kiđđuv 1991.[1] Keskitalo valmâštui Laapi ollâopâttuvvâst šoddâdemtiettuu maisterin luokamáttáátteijeeškovliittâsâst ive 1997. Siämmáá ollâopâttuvvâst sun valmâštui ive 2008 šoddâdemtiettuu lisensiaatin."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Uccpárnáá Vuoli Ilmar (Ilmari Mattus) kirjansa Anarâs päikkinoomah julkaisutilaisuudessa vuonna 2015. \t Uccpárnáá Vuoli Ilmar (Ilmari Mattus) kirjees Anarâs päikkinoomah almostittemtilálâšvuođâst ive 2015."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Hänen lopputyönsä oli lyhytelokuva Før hun kom, etter han dro.[1] Sen lisäksi Nango oli myös kirjoittanut ja ohjannut elokuvan.[2] Tästä elokuvasta hän voitti palkinnon vuoden 2013 ImagiNATIVE-elokuvafestivaalissa Torontossa.[1][3] \t Suu tođhospargo lâi uánihiselleekove Før hun kom, etter han dro.[1] Lasseen Nango tooimâi el. elleekove kietâčällen já elleekovestivrejeijen.[5] Taan elleekoveest sun finnij palhâšume ive 2013 ImagiNATIVE-elleekovefestivaalist Torontost.[1][6]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Käärijä oli illan kolmas esiintyjä Turun Logomossa 25. helmikuuta 2023 pidetyssä UMK-finaalissa. \t Käärijä lávdástij kuálmádin UMK-finaalist, mii uárnejui Tuurku Logomost kuovâmáánu 25. peeivi 2023."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Käärijä – räppäys, laulu, sanoitukset Aleksi Nurmi – sävellys ja sanoitus, tuotanto Johannes Naukkarinen – sävellys ja sanoitus Jukka Sorsa – kitara, sovitus Ki-RO – tuotanto Kalle Keskikuru – miksaus Svante Forsbäck – masterointi[19] \t Käärijä – räppin, laavlâ, säänih Aleksi Nurmi – nuottâ já säänih, pyevtittim Johannes Naukkarinen – nuottâ já säänih Jukka Sorsa – kiitaar, heiviittâs Ki-RO – pyevtittim Kalle Keskikuru – miksem Svante Forsbäck – masteristim[1]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Palopaikalla on nykyisin kaksi muistolaattaa. \t Taah láá tuššâm astronaut Gus Grissom hutkâm jiellâhnoomah, maid sun adelij kuulmâ táásnán, moi mield Apollo puovtij sundástiđ Mánudâžân."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Frode Fjellheim vuonna 2014 \t Frode Fjellheim ive 2014"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "1 2 3 Monika Fagerholm Teos. \t Čujottum 6.12.2014. ↑ Suomen kirjallisuuden käännökset Suomâ Kirjálâšvuođâ Servi."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Käärijä sai eniten pisteitä sekä kansainvälisiltä raadeilta (72) että yleisöltä (467). \t Täin 539 čuággáin, mon Käärijä finnij finaalist, 72 pottii aalmugijkoskâsijn raađijn já 467 kuldâleijein já keččein."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Niilo Ilmari Mattus eli Uccpárnáá Vuoli Ilmar[1] (s. 9. helmikuuta 1945[1] Ylivieska) on inarinsaamelainen kielityöntekijä ja kulttuurivaikuttaja ja Anarâškielâ servin aktiivinen toimija sekä vuosina vuosina 2012–2015 Suomen saamelaiskäräjien kielineuvoston varajäsen.[2] Lapsena hän asui Syysjärven (inarinsaameksi Čovčjävri) kylässä Inarin pohjoisosassa ja kävi koulua Kaamasessa. \t Niilo Ilmari Mattus adai Uccpárnáá Vuoli Ilmar[1] (š. kuovâmáánu 9. peeivi 1945[1] Ylivieska) lii anarâš kielâpargee, kulttuurvaigutteijee já Anarâškielâ seervi kuhesáigásâš čällee. Sun lii lamaš ivij 2012–2015 Suomâ Sämitige kielârääđi värijeessân.[2] Suu pärnivuođâ päikki lii Čovčjävri, já sun juuđij škoovlâ Kaamâsist."}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Heidän vanhempansa ovat poronhoitajia.[1] \t Sunnuu vaanhimeh lává sämmiliih pajeulmuuh.[3]"}
{"url": "https://object.pouta.csc.fi/OPUS-wikimedia/v20230407/moses/fi-smn.txt.zip", "collection": "wikimedia", "source": "wikimedia", "original_code": "fi - smn", "text": "Anja Kathrin Storelv (o. s. Vesterheim[1][2]; s. 18. helmikuuta 1979, Skånland, Norja) on saamelainen muusikko, laulaja ja lastenopettaja.[3] Hän on voittanut Sámi Grand Prix -kilpailun parhaan laulun osion kahdesti, ensin vuonna 1998 ja sitten 1999.[4][5] \t Anja Kathrin Storelv (j. s. Vesterheim ive 2004 räi[1][2]; š. kuovâmáánu 18. peeivi 1979, Skånland, Taažâ) lii sämmilâš musikkár, lávloo já párnáimáttáátteijee.[3] Sun lii vuáittám Sámi Grand Prix -kišto lávlumuási kuohtii: iivij 1998 já 1999.[4][5] Sun sännee pitáidis tavesämikielân."}